Potilasturvallisuuskulttuuri terveyskeskuksissa : Kaarina, Loimaa ja Pöytyä

Abstract

Tämän opinnäytetyön aiheena on potilasturvallisuuskulttuuri. Hyvässä turvallisuuskulttuurissa on kysymys siitä, että organisaation jäsenten keskuudessa turvallisuudesta välitetään aidosti, toimintaan liittyviä vaaroja pyritään aktiivisesti ymmärtämään ja ennakoimaan sekä turvallisuus ymmärretään kokonaisvaltaisesti organisaation systeemiseksi ominaisuudeksi. Turvallisuuden kehittämisessä on tärkeää vaikutusmahdollisuuden ja vastuun kokeminen sekä perustyön hal-linta. Hyvä potilasturvallisuuskulttuuri edistää hoidon laatua. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Kaarinan terveyskeskuksen, Loimaan sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen ja Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymän henkilökuntien asennetta ja suhtautumista potilasturvallisuuskulttuuriin sekä niihin yhteydessä olevia tekijöitä. Opinnäytetyö toteutettiin osana Potilasturvallisuudella laatua hanketta (Potu), joka oli Turun ammattikorkeakoulun Terveysala-tulosalueen sekä Kaarinan terveyskeskuksen, Loimaan sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen ja Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymän välinen yhteistyöhanke. Tavoitteena on lisätä terveyskeskusten henkilökunnan potilasturvallisuusosaamista sekä väestön tietoisuutta potilasturvallisuuteen liittyvistä asioista ja potilas-turvallisuuskulttuurin kehittäminen kyseisissä terveyskeskuksissa. Kyselyssä käytettiin VTT:n (Valtion tekninen tutkimuslaitos) TUKU mittaria, jota on kehitetty vuodesta 2008 lähtien. Mittarissa potilasturvallisuuskulttuuria tarkastellaan sekä organisatorisen että psykologisen ulottuvuuden avulla. Vastausprosentiksi muodostui 27 % (n=262). Tulosten analysointiin käytettiin tilastollisia menetelmiä. Tulosten perusteella Kaarinan, Loimaan ja Pöytyän henkilöstö suhtautuu yleisesti potilas-turvallisuuskulttuuriin positiivisesti. Tuloksissa korostuivat psykologisen ulottuvuuden osalta henkilökunnan turvallisuusmotivaatio ja vastuuntunto. Organisatorisen ulottuvuuden osalta osaamisen hallinta ja työn edellytysten hallinta arvioitiin positiivisimmin. Läheltäpiti/haittatapahtumat, potilaskontaktin luonne ja esimiesasema olivat merkitsevästi yhteydessä organisatoriseen ulottuvuuteen. Potilaskontaktin luonne ja läheltäpiti/haittatapahtumassa mukana olivat puolestaan yhteydessä psykologiseen ulottuvuuteen. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää potilasturvallisuuskulttuurin edistämisessä ja haittatapahtumien vähenemisessä. Organisatorisen ulottuvuuden osalta muutosten hallintaa tulisi tulevaisuudessa kehittää, ja psykologisen ulottuvuuden osalta henkilökunnan hallinnan tunnetta tulisi edistää.

The subject of the thesis is patient safety culture. A good safety culture is a question that is related to fact that the members of the organization truly value the safety, to the hazards related to the activity will be actively understood and anticipated and that safety is understood as an overall systemic element of the organization. In the development of safety it is important to have a sense of being able to influence and to have responsibility and the management of basic work. Good patient safety culture promotes quality of care. The thesis intends to describe staff attitudes and approach towards patient safety culture and factors related to these at Kaarina, Loimaa and Pöytyä health centers. The thesis was carried out as part of the Quality with Patient Safety project (Potu), which is joint project of the Turku University of Applied Sciences (health sector financial unit) and the Health Center of Kaarina, the Social and Health Center of Loimaa and the Municipality Union of the Public Health Work of Pöytyä. The aim is to increase the skills of the health center staff related to patient safety, as well as the awareness of public about the patient safety culture and about the development of patient safety culture in the health centers in question. The query was implemented with the help of the TUKU measurement tool developed by the VTT (Technical Research Centre of Finland) since 2008. In this measurement tool the patient safety culture is reviewed both as an organizational and as a psychological indicator. The answer percentage was 27% (n = 262). The analysis of the results was based on statistical methods. In light of the results, the staff in Kaarina, Loimaa and Pöytyä takes a generally a positive attitude on patient safety culture. The results underlined the psychological dimension of the safety motivation and of the sense of responsibility. As regards the organizational dimension, the management of knowhow and the prerequisites of work were estimated most positively. Close-by/adverse events, nature of patient contact and managerial status were significantly associated with the organizational dimension. The nature of the patient contact and being involved in close-by/adverse events were in turn linked to the psychological dimension. The results of the thesis can be exploited in promoting patient safety culture and in the reduction of adverse events. With respect to the organizational dimension the management of changes should be developed in the future, and with respect of the psychological dimension a sense of management by the staff should be promoted