Potilasturvallisuuskulttuuri terveyskeskuksissa : Kaarina, Loimaa ja Pöytyä
Kaatrakoski, Petri (2013)
Kaatrakoski, Petri
Turun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303213506
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303213506
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on potilasturvallisuuskulttuuri. Hyvässä turvallisuuskulttuurissa on kysymys siitä, että organisaation jäsenten keskuudessa turvallisuudesta välitetään aidosti, toimintaan liittyviä vaaroja pyritään aktiivisesti ymmärtämään ja ennakoimaan sekä turvallisuus ymmärretään kokonaisvaltaisesti organisaation systeemiseksi ominaisuudeksi. Turvallisuuden kehittämisessä on tärkeää vaikutusmahdollisuuden ja vastuun kokeminen sekä perustyön hal-linta. Hyvä potilasturvallisuuskulttuuri edistää hoidon laatua.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Kaarinan terveyskeskuksen, Loimaan sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen ja Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymän henkilökuntien asennetta ja suhtautumista potilasturvallisuuskulttuuriin sekä niihin yhteydessä olevia tekijöitä. Opinnäytetyö toteutettiin osana Potilasturvallisuudella laatua hanketta (Potu), joka oli Turun ammattikorkeakoulun Terveysala-tulosalueen sekä Kaarinan terveyskeskuksen, Loimaan sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen ja Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymän välinen yhteistyöhanke. Tavoitteena on lisätä terveyskeskusten henkilökunnan potilasturvallisuusosaamista sekä väestön tietoisuutta potilasturvallisuuteen liittyvistä asioista ja potilas-turvallisuuskulttuurin kehittäminen kyseisissä terveyskeskuksissa.
Kyselyssä käytettiin VTT:n (Valtion tekninen tutkimuslaitos) TUKU mittaria, jota on kehitetty vuodesta 2008 lähtien. Mittarissa potilasturvallisuuskulttuuria tarkastellaan sekä organisatorisen että psykologisen ulottuvuuden avulla. Vastausprosentiksi muodostui 27 % (n=262). Tulosten analysointiin käytettiin tilastollisia menetelmiä.
Tulosten perusteella Kaarinan, Loimaan ja Pöytyän henkilöstö suhtautuu yleisesti potilas-turvallisuuskulttuuriin positiivisesti. Tuloksissa korostuivat psykologisen ulottuvuuden osalta henkilökunnan turvallisuusmotivaatio ja vastuuntunto. Organisatorisen ulottuvuuden osalta osaamisen hallinta ja työn edellytysten hallinta arvioitiin positiivisimmin. Läheltäpiti/haittatapahtumat, potilaskontaktin luonne ja esimiesasema olivat merkitsevästi yhteydessä organisatoriseen ulottuvuuteen. Potilaskontaktin luonne ja läheltäpiti/haittatapahtumassa mukana olivat puolestaan yhteydessä psykologiseen ulottuvuuteen.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää potilasturvallisuuskulttuurin edistämisessä ja haittatapahtumien vähenemisessä. Organisatorisen ulottuvuuden osalta muutosten hallintaa tulisi tulevaisuudessa kehittää, ja psykologisen ulottuvuuden osalta henkilökunnan hallinnan tunnetta tulisi edistää.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Kaarinan terveyskeskuksen, Loimaan sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen ja Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymän henkilökuntien asennetta ja suhtautumista potilasturvallisuuskulttuuriin sekä niihin yhteydessä olevia tekijöitä. Opinnäytetyö toteutettiin osana Potilasturvallisuudella laatua hanketta (Potu), joka oli Turun ammattikorkeakoulun Terveysala-tulosalueen sekä Kaarinan terveyskeskuksen, Loimaan sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen ja Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymän välinen yhteistyöhanke. Tavoitteena on lisätä terveyskeskusten henkilökunnan potilasturvallisuusosaamista sekä väestön tietoisuutta potilasturvallisuuteen liittyvistä asioista ja potilas-turvallisuuskulttuurin kehittäminen kyseisissä terveyskeskuksissa.
Kyselyssä käytettiin VTT:n (Valtion tekninen tutkimuslaitos) TUKU mittaria, jota on kehitetty vuodesta 2008 lähtien. Mittarissa potilasturvallisuuskulttuuria tarkastellaan sekä organisatorisen että psykologisen ulottuvuuden avulla. Vastausprosentiksi muodostui 27 % (n=262). Tulosten analysointiin käytettiin tilastollisia menetelmiä.
Tulosten perusteella Kaarinan, Loimaan ja Pöytyän henkilöstö suhtautuu yleisesti potilas-turvallisuuskulttuuriin positiivisesti. Tuloksissa korostuivat psykologisen ulottuvuuden osalta henkilökunnan turvallisuusmotivaatio ja vastuuntunto. Organisatorisen ulottuvuuden osalta osaamisen hallinta ja työn edellytysten hallinta arvioitiin positiivisimmin. Läheltäpiti/haittatapahtumat, potilaskontaktin luonne ja esimiesasema olivat merkitsevästi yhteydessä organisatoriseen ulottuvuuteen. Potilaskontaktin luonne ja läheltäpiti/haittatapahtumassa mukana olivat puolestaan yhteydessä psykologiseen ulottuvuuteen.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää potilasturvallisuuskulttuurin edistämisessä ja haittatapahtumien vähenemisessä. Organisatorisen ulottuvuuden osalta muutosten hallintaa tulisi tulevaisuudessa kehittää, ja psykologisen ulottuvuuden osalta henkilökunnan hallinnan tunnetta tulisi edistää.