Segregaation vähentäminen asuntokantaa kehittämällä

Abstract

Noin 20 prosenttia suomalaisista asuu 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuissa lähiöissä, jotka kärsivät osittain kahdesta ongelmasta: mittava määrä asuinrakennuksia on peruskorjauskuntoisia ja tietyissä lähiöissä sosiaaliset ongelmat ovat kärjistyneet. Asuntojen huonon kunnon tai alueen heikon imagon vuoksi ne eivät houkuttele asukkaita. Asuinalueille keskittyy huono-osaisuutta, joka ilmenee työttömyytenä, toimeentulotukiriippuvuutena ja vähävaraisuutena. Näihin lähiöihin sijoittuvat myös maahanmuuttajat ja alueet eriytyvät etnisesti.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa etnisen segregaation vaikutuksista Turussa sijaitsevan Varissuon lähiön tilaan kiinteistöinvestointien päätöksenteon tueksi sekä etsiä keinoja segregaation purkamiseen. Tutkimuskysymyksiä olivat muun muassa: Onko Varissuon keskittymä syntynyt maahanmuuttajien omien valintojen seurauksena, asuntoviranomaisten toiminnasta vai rakenteellisista tekijöistä? Muuttavatko kantaväestöön kuuluvat Varissuolta pois, entä välttelevätkö he sitä asuinalueena? Onko keskittymä aiheuttanut Varissuolla kiinteistöomaisuuden arvon tai vuokratason alenemisen suhteessa muihin asuinalueisiin?

Tutkimuskysymyksiä lähestyttiin liiketaloudellisesta näkökulmasta käyttäen useita menetelmiä: aikaisemmat tutkimukset aiheesta, tilastotutkimukset, kyselytutkimus ja muutosprosessin analysointi. Tutkimuksessa käytettiin tilastokeskuksen, Turun kaupungin ja TVT Asunnot Oy:n tieto-kantoja sekä arkistoituja asuntohakemuksia. Arkisto-otos sisälsi 1402 asuntohakemusta, joista puolet oli tehty syyskuussa 2010 ja toinen puoli syyskuussa 2012. Hakemuksista selvitettiin kantaväestön ja maahanmuuttajien asuinaluevalintoja ja niiden eroavaisuuksia. Tutkimustulosten perusteella kantaväestö ei ole pakenemassa Varissuolta, mutta heillä ei ole sinne myöskään muuttohalukkuutta. Sen sijaan maahanmuuttajat hakeutuivat Varissuolle asumaan.

Tutkimuksessa analysoitiin kahden sosioekonomisesti ja etnisesti segregoituneen vuokratalon muutosprosessia. Talojen uudistuksessa vetovoimatekijöiksi nostettiin laadukas peruskorjaus, nykyaikaiset pintamateriaalit, höyrysauna, elektroninen lukitusjärjestelmä, viihtyisä piha, hyvä valaistus sekä savuttomuus. Uudistuksen jälkeen taloihin muodostui sosioekonomisesti tasapainoinen asukasrakenne, asuminen rauhoittui, asukasvaihtuvuus pieneni ja käyttöaste sekä vuokratuotto paranivat.

About 20 per cent of Finns live in suburbs built during the 1960’s and the 1970’s that suffer partly from two problems: a significant number of residential buildings are in need of renovation, and social problems have become critical. Due to the poor condition of the residential buildings or due to the poor image of the neighbourhood they no longer attract residents. These residential areas have more underprivileged persons than other city areas and this manifests itself as unemployment, as income support dependence and as poverty. Also immigrants move into these suburbs and their ethnic differentiation grows. The aim of this study was to provide information on effects of ethnic segregation in Varissuo suburb in Turku. This information is used to support decision making in real estate investments. The other aim of the study was to find ways to end the segregation. The research questions included, for example, the following: What has the concentration in Varissuo created? Is it a result of immigrants´ own choices, due to the actions of housing authorities or structural factors? Is the original population moving out of Varissuo or are they avoiding it as a residential area? Has the concentration in Varissuo decreased property value or decreased the level of rent compared to other residential areas? The research questions were studied from a commercial point of view using several methods: pervious studies of the subject matter, statistical research, survey and analysis of the process of change. The study used data bases of Central Statistical Office of Finland, City of Turku, TVT Asunnot Oy and archived housing applications. The archive sample contained 1,402 housing applications of which a half were submitted in September 2010 and the other half in September 2012. The applications were used to study the choices of residential areas among original population and immigrants and the differences between them. According to the study results, the original population is not fleeing from Varissuo, but they do not have a desire to move there either. Instead, immigrants are willing to move to Varissuo. The study analysed the process of change in two socioeconomically and ethnically segregated tenements. When the houses were renovated, high-quality renovation, modern surface materials, steam sauna, electronic locking system. cozy garden, good lighting and smoking ban were used to attract residents. After the renovation, the tenements had a socioeconomically balanced population structure, restlessness decreased and the utilization rate as well as the rent incomes increased.