Reilun kaupan kunta : yksityisen ja kolmannen sektorin sitouttaminen reilun kaupan edistämiseen

Abstract

Euroopassa on jo satoja Reilun kaupan kuntia, mutta Suomessa arvonimen on tähän mennessä saanut vasta neljä kuntaa. Moni kunta Suomessa on kuitenkin parhaillaan tekemässä työtä saadakseen Reilun kaupan edistämisyhdistyksen myöntämän arvonimen. Arvonimen kriteerit vaativat, että reilun kaupan edistämiseen sitoutuvat niin kunnan julkinen sektori kuin myös yksityinen ja kolmas sektori. Julkisella sektorilla asiat voidaan viedä läpi päätösten avulla, mutta yksityisellä ja kolmannella sektorilla kenelläkään ei ole ylintä päätösvaltaa. Tässä työssä tutkittiin, miten yksityisen ja kolmannen sektorin organisaatiot saataisiin sitoutumaan Reilun kaupan kunta -kriteereihin.

Tutkimuksen pääaineisto kerättiin sähköisen kyselyn avulla, joka toteutettiin maaliskuun 2009 aikana. Lisäaineistoa kertyi kyselyn suunnittelun aikana. Kyselyn kohderyhmäksi valikoitui kahdeksan suomalaista kaupunkia ja yksi kunta internetissä saatavilla olevien tietojen perusteella. Kolme näistä (Pori, Tampere ja Utajärvi) olivat jo saavuttaneet arvonimen tutkimuksen ollessa käynnissä, ja kuudessa (Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kotka, Turku, Ulvila) oli käynnissä pitkälle edennyt työ arvonimen saavuttamiseksi. Espoo saavutti arvonimen tutkimuksen aikana. Kyselyyn tehty taustatyö ja kyselyvastaukset paljastivat Reilun kaupan kunta -kampanjoinnin ongelmakohdat. Kyselyyn vastanneista, internettiin listatuista Reilun kaupan kunta -kampanjaan sitoutuneista tahoista vain joka kolmas tiesi olevansa mukana kyseisessä kampanjassa. Organisaatioita oli lisätty listalle kriteerien täyttymiseksi kysymättä organisaatioilta itseltään halukkuutta olla mukana kampanjassa ja sitoutua arvonimen vaatimiin kriteereihin.

Arvonimen saavuttaneet kunnat ja kaupungit tulevat todennäköisesti tulevaisuudessa kohtaamaan ongelmia, sillä kriteerien jatkuvan parantamisen periaatetta on vaikea täyttää, jos mukaan lasketut organisaatiot eivät ole sitoutuneet Reilun kaupan kunnan kriteereihin mitenkään. Puutteet tiedotuksessa ja kommunikoinnissa ovat valitettavan tavallisia, mutta onneksi helppoja korjata. Nähtäväksi jää, mihin suuntaan Reilun kaupan kunta -kampanja kehittyy.

In Europe there are hundreds of Fairtrade Towns but here in Finland we only have four of them. Right now many Finnish cities are working to obtain this title. To meet the criteria of the title both the public sector and a certain number of the companies and organizations in the city must commit to promoting fair trade. In the public sector you can demand all units to obey a decision but nobody can say what the companies and organizations should do. This is why this thesis studied how to make companies and organizations want to meet the criteria of the title.

Material for this study was collected with the help of an internet survey, which was carried out in March 2009. During the planning of the survey some useful material was also received. The survey was sent to companies and organizations of nine Finnish cities. These nine cities and their companies and organizations were chosen with the help of information found on the internet. Three of these cities (Pori, Tampere and Utajärvi) had already the Fairtrade Town title when the study was conducted. The other six cities (Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kotka, Turku and Ulvila) were working to obtain the title. Espoo achieved the title during the study. The collected material revealed the problem areas in the Fairtrade Town work done by the cities. Of those who answered the survey only one third knew that they were participating in the Fairtrade Town campaign. It turned out that names of companies and organizations had been put on the participant lists without asking them first if they wanted to join the work and meet the criteria.

Cities that have achieved the title with this manner will probably encounter some problems in the future when they have to meet the criteria of continuous improvement because the companies and organizations that should help in the work have not really made any commitments that they would meet the criteria. Failures in publicity and communication are unfortunately very common problems but luckily they are easy to correct.