Hengitysvajauspotilaan siirto teho-osastolta keuhkosairauksien osastolle KAB4

Abstract

Tämän projektina toteutetun opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia ohjeistus helpottamaan hengitysvajauspotilaiden siirtotilanteita teho-osastolta keuhkosairauksien osastolle. Tavoitteena oli ohjeistuksen avulla saada keuhkosairauksien osaston toimintatapoja yhdistettyä ja hengitysvajauspotilaiden siirtotilanteisiin sujuvuutta. Tarkoituksena oli myös kartoittaa teho-osaston ja keuhkosairauksien osaston välistä yhteistyötä. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin hengitysvajausta sairautena ja sen hoitokeinoja, tehohoitoa ja Outreach-toimintaa sekä potilassiirtoja ja moniammatillista yhteistyötä. Osastojen välisen yhteistyön ja potilassiirtojen sujuvuuden kartoittamiseksi tehtiin teemahaastattelu. Projektin tuotoksena syntynyt ohjeistus pohjautuu nykyisiin käytäntöihin, teoriatietoon ja aiheesta tehtyihin aiempiin tutkimuksiin ja projekteihin. Projektin tuotoksessa käsiteltiin hengitysvajauspotilaita, potilassiirtoja sekä Bipap Visionin käyttöä. Näiden avulla hengitysvajauspotilaiden osastosiirtojen toteutusta voidaan ennakoida ja vastaanottotilanteita helpottaa. Haastattelujen mukaan teho-osaston ja keuhkosairauksien osaston väliset potilassiirrot sujuvat pääsääntöisesti ongelmitta. Haasteita tuovat tilanteet, joissa potilassiirto joudutaan suorittamaan suunnittelematta tehohoitopaikan äkillisen tarpeen vuoksi. Tällaisia tilanteita ei pystytä ennakoimaan, jolloin valmistelu jää viimehetkeen tai tapahtuu potilaan jo saavuttua osastolle. Ongelmia saattaa aiheuttaa myös siirrettävän potilaan eristystarve. Haastateltavina olleet sairaanhoitajat olivat tyytyväisiä osastojen tämänhetkiseen yhteistyöhön, mutta olivat myös valmiita kehittämään sitä. Kehitysajatuksena esille nousi keuhkosairauksien osaston hoitajan ja fysioterapeutin yhdessä suorittama ennakkokäynti teho-osastolle suunnitelluissa ja pitkäaikaisissa hoidoissa. Käynnin tarkoituksena olisi kartoittaa potilaan hoidon tarve ja mahdolliset vaatimukset hoidon toteuttamiselle keuhkosairauksien osastolla. Jatkotutkimuksena voisi kartoittaa potilaiden kokemuksia teho-osaston ja keuhkosairauksien osaston välillä tapahtuvista potilassiirroista ja niiden sujuvuudesta. Mielenkiintoista olisi myös saada tietoa teho-osaston ja sen yhteistyöosastojen välisten potilassiirtojen toimivuudesta ja kehittämismahdollisuuksista.

The primary purpose of this project-based thesis was to draw up systematic and quick guidelines, which could be used when preparing patients with respiratory failure for their transfer from an ICU to a Respiratory Diseases Unit. The implementation of this standardized intra-facility patient transfer protocol would not only coordinate the services but also improve efficiency. This study also maps out the cooperation between the above mentioned hospital units. Theoretical part of this study characterizes the main features of respiratory failure, describes the general management of the disease and its critical care provided at the ICU. Moreover, this part defines a few key concepts of the study, such as patient transfers, multiprofessional cooperation and presents a community service called the Respiratory Outreach Program, which provides assessment and early intervention for patients with acute and chronic respiratory problems. Additionally, nursing personnel were asked to participate in a theme interview with a view to ensure a reliable assessment of interdepartmental cooperation and the fluency of patient transfers. The contents, which was developed as an outcome of the project, bases on the current practices, theoretical information and previous projects and studies made on the topic. The final output of this project puts most weight on patients with respiratory failure, patient transfers and the use of BiPAP Vision which assess the predictability of patient transfer, thus, allowing more time for preparation, and which facilitate admission procedures. Interviews of this study indicate that patient transfers between the ICU and the RDU, in principle, are performed without major difficulties. However, the situation is significantly more challenging if a patient becomes acutely unwell, requires stabilization and immediate transfer to the ICU. These cases come unexpectedly, they cannot be preplanned and, therefore, preparation for the patient’s admission to the ICU happens at the last minute or occasionally when the patient has already arrived at the unit. Transfer patients might also have various special needs which often complicate the whole transfer process. The nursing personnel who participated in the study were mostly satisfied with the current interdepartmental cooperation, but, however, were willing to develop it even further. One of the ideas that emerged in the survey was that in case of preplanned transfers and when admitting patients to long-term care a nurse from the RDU to-gether with a physiotherapist could pay a pre-visit to the ICU, thus, gathering valuable information needed in establishing the nature of the care and the possible demand for any special arrangements at the ward. A further study with more focus on patients’ overall experiences of the transfers and their satisfaction with the fluency of transfers between the ICU and the RDU are suggested. Furthermore, it would be highly interesting to know whether the ICU has succeeded to develop equally seamless coordination between other hospital departments.