Julkinen oikeusavustaja ja oikeusapusihteeri : Työtehtävät ja työnjako oikeusaputoimistossa
Pelkiö, Pihla (2013)
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304023864
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304023864
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on työelämälähtöinen ja työn tavoitteena oli tarkastella julkisen oikeusavustajan ja oikeusapusihteerin toimimista työparina. Lisäksi tavoitteena oli löytää keinoja, joilla työparitoimintaa saisi entistä tehokkaammaksi ja avustajien työtaakkaa pienemmäksi siirtämällä työtehtäviä sihteerien hoidettavaksi. Tehostamisideoita kohdistetaan valtion oikeusaputoimistojen henkilökunnalle.
Työssä eritellään avustajan ja sihteerin työtehtäviä ja työnjaon muodostumista oikeusaputoimistoissa. Työn alussa tutkitaan julkisen oikeusavun toteutumista ihmisen perusoikeutena ja selvennetään, mitä julkisella oikeusavulla tarkoitetaan tänä päivänä. Työssä tarkastellaan myös, kuinka opintojen loppusuoralla oleva ja syventävän työharjoittelun oikeusaputoimistossa suorittanut oikeustradenomi soveltuu oikeusapusihteeriksi.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valittiin sekä lainopillinen että laadullinen tutkimusmenetelmä. Työ toteutettiin voimassa olevan lainsäädännön, kirjallisuuden, henkilöhaastattelujen sekä tutkijan omien havaintojen ja työkokemuksen kautta keräämän tietämyksen pohjalta. Lainsäädäntö pohjautuu oikeusapua sekä oikeusavustajan ja oikeusapusihteerin työtehtäviä säänteleviin lakeihin ja asetuksiin.
Henkilöhaastatteluissa kysyttiin avustajan ja sihteerin työtehtävistä ja työnjaosta sekä toimistoissa esiintyvästä työparitoiminnasta. Kirjalliseen haastatteluun valittiin sattumanvaraisesti eri puolelta Suomea kahdeksan oikeusaputoimistoa. Myös tutkijan työharjoittelu- ja työpaikkana toiminut Kanta-Hämeen oikeusaputoimiston Hämeenlinnan toimipaikka tuodaan työssä esille. Haastattelut toteutettiin 3.-14.9.2012 ja jokaiseen haastateltavaan oikeusaputoimistoon lähetettiin kolme kyselyä ja toiveena oli saada vastaukset sekä oikeusavustajalta että oikeusapusihteeriltä. Kyselyyn vastasi kuitenkin yhteensä vain viisi oikeusapusihteeriä ja kaksi oikeusavustajaa.
Oikeusapua sääntelevään lainsäädäntöön tutustuminen, virkasuhteesta saadut kokemukset sekä haastattelun vastaukset osoittivat, että toimistojen työtapa ja työtehtävät ovat niin tarkasti säänneltyjä ja pohjautuvat lainsäädäntöön, ettei toimistojen työtavassa ja työtehtävissä esiinny suuria eroja. Sihteerien työtehtävänä voi olla ja heille voidaan delegoida niitä toimiston tehtäviä, joita ei ole laissa säädetty oikeusavustajan työtehtäviksi ja näistä yleisimmät tehtävät ovat perukirjan, osituslaskelman ja elatussopimuksen laatiminen.
Työssä eritellään avustajan ja sihteerin työtehtäviä ja työnjaon muodostumista oikeusaputoimistoissa. Työn alussa tutkitaan julkisen oikeusavun toteutumista ihmisen perusoikeutena ja selvennetään, mitä julkisella oikeusavulla tarkoitetaan tänä päivänä. Työssä tarkastellaan myös, kuinka opintojen loppusuoralla oleva ja syventävän työharjoittelun oikeusaputoimistossa suorittanut oikeustradenomi soveltuu oikeusapusihteeriksi.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valittiin sekä lainopillinen että laadullinen tutkimusmenetelmä. Työ toteutettiin voimassa olevan lainsäädännön, kirjallisuuden, henkilöhaastattelujen sekä tutkijan omien havaintojen ja työkokemuksen kautta keräämän tietämyksen pohjalta. Lainsäädäntö pohjautuu oikeusapua sekä oikeusavustajan ja oikeusapusihteerin työtehtäviä säänteleviin lakeihin ja asetuksiin.
Henkilöhaastatteluissa kysyttiin avustajan ja sihteerin työtehtävistä ja työnjaosta sekä toimistoissa esiintyvästä työparitoiminnasta. Kirjalliseen haastatteluun valittiin sattumanvaraisesti eri puolelta Suomea kahdeksan oikeusaputoimistoa. Myös tutkijan työharjoittelu- ja työpaikkana toiminut Kanta-Hämeen oikeusaputoimiston Hämeenlinnan toimipaikka tuodaan työssä esille. Haastattelut toteutettiin 3.-14.9.2012 ja jokaiseen haastateltavaan oikeusaputoimistoon lähetettiin kolme kyselyä ja toiveena oli saada vastaukset sekä oikeusavustajalta että oikeusapusihteeriltä. Kyselyyn vastasi kuitenkin yhteensä vain viisi oikeusapusihteeriä ja kaksi oikeusavustajaa.
Oikeusapua sääntelevään lainsäädäntöön tutustuminen, virkasuhteesta saadut kokemukset sekä haastattelun vastaukset osoittivat, että toimistojen työtapa ja työtehtävät ovat niin tarkasti säänneltyjä ja pohjautuvat lainsäädäntöön, ettei toimistojen työtavassa ja työtehtävissä esiinny suuria eroja. Sihteerien työtehtävänä voi olla ja heille voidaan delegoida niitä toimiston tehtäviä, joita ei ole laissa säädetty oikeusavustajan työtehtäviksi ja näistä yleisimmät tehtävät ovat perukirjan, osituslaskelman ja elatussopimuksen laatiminen.