”Ateria ei ole vain ainetta.” Ruokailun miellyttävyyteen vaikuttavat tekijät vanhusten pitkäaikaishoidossa
Matilainen, Sini-Tuulia (2013)
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
Creative Commons Attribution-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304023821
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304023821
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla ruokailun miellyttävyyteen vaikuttavia tekijöitä suomalaisissa vanhainkodeissa ja palvelutaloissa. Tavoitteena oli kartoittaa, onko ruokailuhetken miellyttävyyteen vaikuttavia sosiaalisia, psykologisia, kulttuurillisia ja aistinvaraisia tekijöitä tutkittu, sekä mitä mahdolliset tulokset kertovat. Opinnäytetyö on osa laajempaa Gusto-projektia, joka on osa Laurea-ammattikorkeakoulun hyvinvointiosaamisen tutkimus – ja kehittämisohjelmaa. Projektin tavoitteena on kehittää mielihyvää ja hyvinvointia tukevia ravitsemuspalveluita. Opinnäytetyön tuloksista hyötyvät ne henkilöt, jotka ovat vastuussa pitkäaikaishoidossa olevien vanhusten ruokapalveluiden suunnittelusta, kehittämisestä ja toteutuksesta.
Pitkäaikaishoidossa olevien iäkkäiden ravitsemustilaa ja ruokahaluun vaikuttavia fysiologisia muutoksia on tutkittu, mutta tässä työssä keskitytään tutkimaan ruokailuympäristöä ja – hetkeä sekä niitä tekijöitä, joilla vanhuksien ruokahalua saataisiin heräteltyä ja ruoka saataisiin maistumaan paremmin. Ruokailulla on paljon tärkeämpi merkitys vanhainkodissa asuvien iäkkäiden elämässä kuin toimia ainoastaan vatsan täytteenä, ja tämän vuoksi ruokailu voidaan nähdä moniaistillisena palvelukokemuksena sekä hyvinvointia tukevana voimavarana.
Opinnäytetyö toteutettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmällä. Katsauksen aineisto perustuu Nelli, Helka ja Google Scholar-tietokannoista vuosilta 1997-2012 tehtyihin hakuihin, ja tämän lisäksi aineistoa on haettu manuaalisesti painetuista julkaisusarjoista sekä päivälehtien arkistoista. Haku paljasti, ettei aiheesta ole tehty juurikaan tieteellisiä tutkimuksia, ja tämän vuoksi mukaan valittiin kahden tutkielman lisäksi 26 aihepiiriä koskevaa artikkelia. Aineistoa analysoitiin kvalitatiivisella sisällönanalyysilla.
Tutkimustuloksien perusteella aihetta koskeville lisäselvityksille Suomessa olisi tarvetta. Vanhainkodeissa on huomattu, että kiinnittämällä huomiota ruokailuympäristön viihtyisyyteen ja kodinomaisuuteen, vanhuksille maistuu myös ruoka paremmin, ja parantunut ravitsemustila näkyy parempana terveydentilana, sillä onnistunut ruokailuhetki tarjoaa vatsan täyttymisen lisäksi myös mielen virkistystä. Pienillä muutoksilla ympäristössä, käytänteissä ja toimintatavoissa voidaan vaikuttaa aterioinnin miellyttävyyteen. Esimerkiksi huomioimalla vanhusten toiveet ruokailun suhteen, ottamalla heidät mukaan ruokailun toteutukseen ja koristelemalla ruokasali viihtyisäksi saadaan heidät tuntemaan olonsa kotoisaksi, turvalliseksi ja välitetyksi. Tähän ei tarvita suuria innovaatioita vaan kykyä tarkastella järjestettyä ruokailua vanhuksen näkökulmasta.
Pitkäaikaishoidossa olevien iäkkäiden ravitsemustilaa ja ruokahaluun vaikuttavia fysiologisia muutoksia on tutkittu, mutta tässä työssä keskitytään tutkimaan ruokailuympäristöä ja – hetkeä sekä niitä tekijöitä, joilla vanhuksien ruokahalua saataisiin heräteltyä ja ruoka saataisiin maistumaan paremmin. Ruokailulla on paljon tärkeämpi merkitys vanhainkodissa asuvien iäkkäiden elämässä kuin toimia ainoastaan vatsan täytteenä, ja tämän vuoksi ruokailu voidaan nähdä moniaistillisena palvelukokemuksena sekä hyvinvointia tukevana voimavarana.
Opinnäytetyö toteutettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmällä. Katsauksen aineisto perustuu Nelli, Helka ja Google Scholar-tietokannoista vuosilta 1997-2012 tehtyihin hakuihin, ja tämän lisäksi aineistoa on haettu manuaalisesti painetuista julkaisusarjoista sekä päivälehtien arkistoista. Haku paljasti, ettei aiheesta ole tehty juurikaan tieteellisiä tutkimuksia, ja tämän vuoksi mukaan valittiin kahden tutkielman lisäksi 26 aihepiiriä koskevaa artikkelia. Aineistoa analysoitiin kvalitatiivisella sisällönanalyysilla.
Tutkimustuloksien perusteella aihetta koskeville lisäselvityksille Suomessa olisi tarvetta. Vanhainkodeissa on huomattu, että kiinnittämällä huomiota ruokailuympäristön viihtyisyyteen ja kodinomaisuuteen, vanhuksille maistuu myös ruoka paremmin, ja parantunut ravitsemustila näkyy parempana terveydentilana, sillä onnistunut ruokailuhetki tarjoaa vatsan täyttymisen lisäksi myös mielen virkistystä. Pienillä muutoksilla ympäristössä, käytänteissä ja toimintatavoissa voidaan vaikuttaa aterioinnin miellyttävyyteen. Esimerkiksi huomioimalla vanhusten toiveet ruokailun suhteen, ottamalla heidät mukaan ruokailun toteutukseen ja koristelemalla ruokasali viihtyisäksi saadaan heidät tuntemaan olonsa kotoisaksi, turvalliseksi ja välitetyksi. Tähän ei tarvita suuria innovaatioita vaan kykyä tarkastella järjestettyä ruokailua vanhuksen näkökulmasta.