Bränditutkimus Etelä-Pohjanmaan Osuuspankille

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Etelä-Pohjanmaan Osuuspankin brändiä sen 20–30-vuotiaiden asiakkaiden näkökulmasta. Ensimmäisenä tavoitteena oli perehtyä brändeihin. Opinnäytetyön toisena tavoitteena oli bränditutkimuksen toteuttaminen EPOP:n 20–30-vuotiaille asiakkaille, jotta saataisiin selville millaiseksi se koetaan eri osa-alueilla sekä kokonaisuutena nuorten aikuisten keskuudessa. Kolmantena tavoitteena oli pohtia tutkimustulosten perusteella uusia ideoita organisaation markkinoinnin toteuttamiseen ja näkyvyyden parantamiseksi.

Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin brändin rakentamisen prosessia ja brändin ulottuvuuksia. Lisäksi selvitettiin, mitä brändi tarkoittaa.

Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, yksilöhaastatteluina. Tutkimuksessa haastateltiin seitsemää eri-ikäistä nuorta aikuista. Ei ollut tarpeellista haastatella useampaa asiakasta, sillä jo näiden seitsemän vastauksissa esiintyi hyvinkin paljon samankaltaisuuksia, eli aineisto niin sanotusti kyllääntyi helposti. Haastattelurungossa oli viisi pääteemaa: perustiedot vastaajasta, taustatiedot vastaajasta, Osuuspankin brändi, Etelä-Pohjanmaan Osuuspankin näkyvyys sekä lopuksi haastateltavat saivat vapaasti kertoa terveisiä tai muita ajatuksia Etelä-Pohjanmaan Osuuspankista. Osa haastateltavista oli opiskelijoita, osa työssäkäyviä.

Tutkimuksen tulokset kertoivat, että suurimmalla osalla Etelä-Pohjanmaan Osuuspankin 20–30-vuotiaista asiakkaista oli EPOP:n brändistä positiivinen kuva ja pienemmällä osalla hieman negatiivisempi. Tutkimustulosten mukaan kaikki haastateltavat olivat sitä mieltä, että ihmisläheisyys Etelä-Pohjanmaan Osuuspankissa näkyy hyvänä, ystävällisenä, palvelualttiina asiakaspalveluna. Kukaan haastateltavista ei tiennyt EPOP:n arvoja eikä asiakaslupausta. Haastateltavat eivät myöskään tienneet, mitä osuustoiminnallisuus tarkoittaa. Kiitosta EPOP sai esimerkiksi hyvästä palvelusta sekä pankin paikallisuudesta. EPOP:n kannattaisi kuitenkin pohtia organisaatiolleen asettamiaan arvoja ja muistuttaa niistä henkilöstöään.

The purpose of this study was to examine the brand of Etelä-Pohjanmaan Osuus-pankki from the perspective of its 20–30-year-old customers. The first aim was to explore brands. The second aim of the study was to implement a brand study among the 20–30-year-old customers of Etelä-Pohjanmaan Osuuspankki, in order to find out how the bank is experienced by young adults in different areas and as a whole. The third aim was to find, based on the results, new ideas for the implementation of the organization's marketing and visibility.

The theory section deals with the brand building process and brand dimensions, and what is actually meant by brand.

The thesis was carried out as a qualitative study, with individual interviews. The study interviewed seven different-aged young adults. It was not necessary to interview more than seven clients, because even in these respondents’ answers showed quite a lot of similarities. The interview base included five main themes: the basic knowledge of the respondent, the respondent’s background information, the brand of Etelä-Pohjanmaan Osuuspankki, the visibility of Etelä-Pohjanmaan Osuuspankki and, at the end, the interviewees were free to send greetings or any other ideas to Etelä-Pohjanmaan Osuuspankki. Some of the interviewees were students, others were in working life.

The results of the study show that the majority of the 20–30-year-old clients of Etelä-Pohjanmaan Osuuspankki had a positive brand image of EPOP, and a smaller portion of them a slightly negative one. According to the results, all of the interviewees thought that human proximity at Etelä-Pohjanmaan Osuuspankki is seen as good, friendly, and helpful customer service. None of the interviewees knew the values or customer promise of Etelä-Pohjanmaan Osuuspankki. Also, the interviewees did not know what was meant by the word ‘co-operative’. EPOP received thanks for e.g. good customer service and the local character of the bank. However, it would be good if EPOP considered its values, and reminded its staff of them.