Nykytilan kartoitus normaalisynnytyksen hoitamisessa
Kukko, Sanna-Kaisa (2013)
Kukko, Sanna-Kaisa
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304033916
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304033916
Tiivistelmä
Tämä tutkimus tehtiin Tampereen yliopistollisen sairaalan naistentautien ja synnytysten vastuualueelle. Sairaalassa hoidetaan yli 5000 synnytystä vuodessa, joista yli 70 % on normaalisynnytyksiä. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Tays:n naistentautien ja synnytysten vastuualueella työskentelevien kätilöiden ja lääkäreiden käsityksiä normaalisynnytyksestä ja sen hoitamisesta. Tutkimuskysymykset, joihin haettiin vastausta olivat: Millaiseksi kätilöt ja lääkärit määrittelevät normaalisynnytyksen Tays:ssa? Millaista on normaalisynnytyksen hoito tällä hetkellä Tays: ssa? Minkälaiset interventiot liittyvät normaalisynnytyksen hoitoon Tays:ssa? Tavoitteena oli parantaa potilaan saamaa hoitoa, lisätä kätilöiden ja lääkäreiden valmiuksia tunnistaa normaalisynnytys, selkeyttää normaalisynnytyksen prosessia ja vähentää synnytyksenhoidossa tarpeettomia interventioita.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Aineisto (N=110) kerättiin verkkopohjaisella puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, jonka linkki lähetettiin kätilöille ja lääkäreille (N=184) sähköpostilla. Vastausprosentti oli 60. Vastaukset analysoitiin tilastollisesti ja sisällön erittelyllä.
Vastaajista 69% määritteli normaalisynnytyksen spontaanisti käynnistyväksi omilla supistuksilla tai kalvojenpuhkaisulla tai oksitosiinilla edistyväksi ja synnytyksessä voi olla käytössä myös lääkkeelliset kivunlievitysmenetelmät. Synnytyksen hoito vastasi osittain WHO:n hoitosuositusta. Synnyttäjän hoidossa käytettiin lääkkeettömiä kivunlievitysmenetelmiä, tarjottiin empaattista tukea ja annettiin mahdollisuus liikkumiseen synnytyksen aikana, jotka ovat todistettavasti hyödyllisiä käytänteitä. Ponnistusvaiheen hoidossa käytettiin pääsääntöisesti Valsalva –menetelmää, joka WHO:n hoitosuosituksen mukaan kuuluu käytänteisiin, jotka ovat selvästi haitallisia tai tehottomia ja tulisi poistaa. Tuloksista ilmeni lisäksi, että synnytyksen aikana käytössä oli suonensisäinen infuusio, kardiotocografia, sisätutkimus ja lääkkeellinen kivunlievitys.
Kehittämisehdotuksena voisi seurata synnytyskertomuksista, kuinka WHO:n hoitosuositus toteutuu synnyttäjän hoidossa ja ovatko interventiot vähentyneet. Samanaikaisesti voisi tutkia normaalisynnyttäjien tyytyväisyyttä. Normaalisynnytyksen määritelmää on syytä tarkentaa ja synnyttäjille annettava hoidon tulisi perustua näyttöön
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Aineisto (N=110) kerättiin verkkopohjaisella puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, jonka linkki lähetettiin kätilöille ja lääkäreille (N=184) sähköpostilla. Vastausprosentti oli 60. Vastaukset analysoitiin tilastollisesti ja sisällön erittelyllä.
Vastaajista 69% määritteli normaalisynnytyksen spontaanisti käynnistyväksi omilla supistuksilla tai kalvojenpuhkaisulla tai oksitosiinilla edistyväksi ja synnytyksessä voi olla käytössä myös lääkkeelliset kivunlievitysmenetelmät. Synnytyksen hoito vastasi osittain WHO:n hoitosuositusta. Synnyttäjän hoidossa käytettiin lääkkeettömiä kivunlievitysmenetelmiä, tarjottiin empaattista tukea ja annettiin mahdollisuus liikkumiseen synnytyksen aikana, jotka ovat todistettavasti hyödyllisiä käytänteitä. Ponnistusvaiheen hoidossa käytettiin pääsääntöisesti Valsalva –menetelmää, joka WHO:n hoitosuosituksen mukaan kuuluu käytänteisiin, jotka ovat selvästi haitallisia tai tehottomia ja tulisi poistaa. Tuloksista ilmeni lisäksi, että synnytyksen aikana käytössä oli suonensisäinen infuusio, kardiotocografia, sisätutkimus ja lääkkeellinen kivunlievitys.
Kehittämisehdotuksena voisi seurata synnytyskertomuksista, kuinka WHO:n hoitosuositus toteutuu synnyttäjän hoidossa ja ovatko interventiot vähentyneet. Samanaikaisesti voisi tutkia normaalisynnyttäjien tyytyväisyyttä. Normaalisynnytyksen määritelmää on syytä tarkentaa ja synnyttäjille annettava hoidon tulisi perustua näyttöön