Kuitupuun korjuu muina puutavaralajeina

Abstract

Tutkimuksessa pohditaan kuitupuun hakkuuta muina puutavaralajeina. Leimikoista kor­jattavien puutavaralajien määrä on lisääntynyt tukki- ja kuitupuutavaralajeista erikoistukkeihin, pikkutukkiin, parruun sekä energiapuulajeihin. Kuitupuuta voitaisiin toimit­taa energiapuuksi, jos hintaero kompensoituisi säästöinä korjuukustannuksissa. Tutki­musaineistona oli Junnikkala Oy:n erään hakkuukoneen puolentoista vuoden aikana hakkaamat pystyleimikot. Leimikoiden toteutuneet puutavaralajikertymät analysoitiin. Latvahukkapuusta kertyvän rankapuun määrän laskemista tai arvioimista selvitettiin sekä hakkuukonetiedostojen avulla että muilla menetelmillä. Tutkimuksessa hyödynnet­tiin Ponssen OptiOffice-ohjelmistoa sekä apteerauksen tutkimisessa että latvarankapuun määrän arvioimisessa. Lopuksi tutkittiin, mikä vaikuttaa korjuukustannuksiin, kun toi­saalta pikkutukki ja parru erotellaan, ja toisaalta kuitupuulajit latvarankapuineen yhdis­tetään sekarangaksi. Korjuukustannuksista ei voinut tehdä vertailevaan laskelmaa Jun­nikkalan käyttämällä korjuun hinnoittelulla. Siten korjuuseen vaikuttavia seikkoja pohditaan perustuen kahteen eri korjuun tuottavuustutkimukseen: Metsätehon konehakkuun ajankäytön tutkimus sekä Metlan sovellus ABC-mallista.

Pikkutukki ja parru ovat vakiintuneet Junnikkalan puutavaravalikoimaan. Ne kilpailevat apteerauksessa kuitupuun kanssa. Simuloinnin todettiin yliarvioivan pikkutukin ja parrun määrän, joiden erottelu perustuu laatuun. Hakkuukonetiedostojen hyödyntäminen latvarangan määrän laskemisessa onnistuu. Muita tapoja arvioida latvarankapuun mää­rää ovat Laasasenahon taulukot ja yhtälöt, ForestCalc-ohjelmisto, Repolan biomassa­mallit ja METKA-maastolaskuri. Junnikkalan taksanlaskenta ei huomioi niitä tekijöitä, jotka muuttuisivat sekarangan korjuussa. Muutosta voidaan tarkastella korjuun tutki­musten perusteella. Tuottavuustutkimuksiin nojaten voidaan olettaa sekarangan korjuun olevan järkevää sopivissa kohteissa Pohjanmaalla.

Kuitupuun korjuussa kertyvän latvarankapuun määrän laskenta hakkuukoneella tai eril­lisellä ohjelmalla stm-tiedostojen perusteella olisi helppoa ohjelmoida. Metsätehon tut­kimuksen avulla voi pohtia korjuuseen vaikuttavia seikkoja yleisesti, mutta ABC-mallia yrityskohtaisesti soveltamalla saataisiin laskettua eri puutavaralajien korjuun kustannuk­set. Kuitupuun korvaaminen muilla puutavaralajeilla kaipaisi uutta taksoitusta.

The purpose of this thesis was to study the substitution of pulpwood by other timber as­sortments. Today the amount of timber assortments has increased to several sawn timber assortments of each tree, small sawn timber, spar timber and new energywood assort­ments. Pulpwood could be delivered as energywood, if the difference in price was com­pensated in harvesting costs. The data were collected from one forest machine working for Junnikkala Oy in harvesting sites. The report sorted out how much small sawn tim­ber, spar timber, mixed spar timber and top tree chips accumulates in logging areas as well as the amount of top tree chips that can be calculated or estimated with the forest machine files or by other techniques. This report used Ponsse`s OptiOffice-sofware in studying bucking and in calculating the amount of top tree chips. Finally the costs change was examined when on the one hand the small sawn timber and spar timber are assorted, and on the other hand all pulpwood assortments including the top tree chips are mixed to one energywood assortiment. It was not reasonable to calculate a compari­son between the realized harvesting with control harvesting when using Junnikkala`s pricing system. Instead the study analysed what has effect on costs by two reports about productivity in harvesting: Time used in harvesting by Metsäteho and applying activity­-based costing on harvesting by Metla.

Small sawn timber and spar timber are part of Junnikala`s regular timber assortments. In bucking they compete with pulpwood. The yields of small sawn timber and spar timber are overestimated in simulation process, which does not see the quality that in reality determines assorting. It is possible to calculate the amount of top tree chips from forest machine files. There are also several other estimating models, like Laasasenaho`s tables or taper curves, ForestCalc-software, Repola`s biomassmodels and METKA-terrain-calculator. The findings indicate that the way Junnikkala prices harvesting is unfitted in pricing neither extra assortments nor harvesting of mixed energysparwood, because the model does not take into account those elements that have effect on productivity. But the effect can be assumed based on productivity surveys in harvesting. Harvesting mixed energy sparwood seems to be reasonable in proper stands in Northern-Bothnic.

Software that calculates the amount of top tree chips would be easy to program either into forest machines or as a separate software that reads stm-files later. Metsäteho`s time use report helps to think over harvesting costs superficially, but applying activity-based costing on a company could give calculations on them. Substituting pulpwood by other timber assortments needs new type of pricing system.