Paikantavien turvapuhelimien valinnassa ja hankinnassa huomioitavia seikkoja

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää turvapuhelimien tärkeimmät ominaisuudet, miten hankintaprosessi etenee ja mitä ongelmia niissä on esiintynyt. Lisäksi kartoitettiin paikantavien turvapuhelimien tarjontaa.

Tutkimus suoritettiin empiirisenä tutkimuksena ja tutkimusotteena käytettiin määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusta. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua, sähköisessä muodossa olevaa kyselylomaketta. Kysely lähetettiin Varsinais-Suomen ja Uudenmaan alueen kuntien vanhuspalveluiden toimijoille, joiden oletettiin tietävän kuntansa turvapuhelinasioista. Kysely lähetettiin 58 kuntaan 103:lle yhteyshenkilölle. Kuntatasolla vastausprosentti oli 41,4 %.

Paikantavia turvapuhelimia oli vastaajien kunnissa käytössä vähän. Turvapuhelimella pyritään yleisimmin lisäämään asiakkaan turvallisuudentunnetta ja se hankitaan perussairauden tai kaatuilun vuoksi, yleensä omaisen aloitteesta. Turvapuhelimen hankinnassa todettiin tärkeäksi se miten hälytysten vastaanotto ja jatkotoimenpiteet hoidetaan. Hälytykset on parasta ohjata ensisijaisesti hälytyskeskukseen. Palveluntarjoajan tuottamat palvelut kuten asennus- ja tukipalvelut osoittautuvat myös tärkeiksi, laitteiden toimitusaikavaatimukset sekä laitteiden akun kapasiteetti ja lataukseen liittyvät seikat. Tutkimuksessa todettiin hälytyksen yhteydessä kaksisuuntaisen puheyhteyden tärkeys ja paikantavan turvarannekkeen ulkonäkö, koska suurimpana ongelmana nähtiin asiakkaan haluttomuus käyttää turvaranneketta.

The purpose was to find out which are the most important features in a safety phone, how and from whose initiative the acquisition process usually starts and what kind of problems have occurred in safety phones. The second purpose was to survey the supply of the locating, mobile safety phones.

The study was an experiential, quantitative study. The material used was gathered with a structured, electrical questionnaire. The questionnaire was sent to metropolitan area and Western Finland’s elderly care employees who were assumed to know about their municipalities safety phones. The questionnaire was sent to 58 municipalities, 103 persons. The answering percentage was 41,4 % in municipal level.

The municipalities which answered the questionnaire do not have many locating, mobile safety phones in place. Safety phone is mostly used to increase the customer’s feel of safety and it is acquired because of a basic disease or because the customer has been falling down, usually from the initiative of a close relative. In acquiring the safety phone it is useful to take into account how the receiving and forwarding of the alarms and the further actions are handled. It is best to guide the alarms firstly to the alarm center. The service provider’s services like the installation and support services, the delivery time demand and things related to battery’s capacity and loading were also seen important. The importance of the two-way talking contact during the alarm call was noticed in the study and also the importance of the looks of the safety wristband because it was seen as the biggest problem that the customer did not want to use the safety phone.