Pitkäaikaistyöttömien kokemuksia ja ajatuksia terveydestä ja terveyspalveluista : "Semmonen Kiminkinen pitäis saaha"
Venäläinen, Jaana (2009)
Venäläinen, Jaana
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912047041
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912047041
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata pitkäaikaistyöttömien kokemuksia ja ajatuksia terveydestä ja terveyspalveluista. Tutkimuksen lähestymistapa oli laadullinen eli kvalitatiivinen ja aineiston keruumenetelmänä käytettiin teemallista ryhmähaastattelua.
Tutkimusaineisto koottiin kahdessa ryhmähaastattelussa huhti- ja toukokuussa 2009. Haastateltavia oli kahdeksan ja heidän ikänsä oli 45 – 57 vuotta. Kaikilla haastateltavilla oli lääkärin toteamia sairauksia tai terveydellisiä ongelmia. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan pitkäaikaistyöttömät kokivat terveyden ja itsehoidon tärkeiksi. Työttömyys oli kuitenkin laskenut itsetuntoa, vireystilaa ja mielialaa, mikä oli vähentänyt itsehoitomotivaatiota. Haastateltavat kokivat olevansa toisen luokan kansalaisia verrattuna työssä käyviin. Terveyttä ja voimavaroja lisäävinä asioina nähtiin mm. läheiset ihmiset, kotieläimet, luonto, liikunta sekä kirjastossa käynnit. Kuntouttava työtoiminta koettiin vireyden ylläpitäjänä, kritiikkiä sai siitä maksettava nimellinen korvaus, joka koettiin jopa ihmisarvoa alentavana.
Tutkimuksen mukaan terveyskeskuslääkäreiden kiire, suuri vaihtuvuus sekä ulkomaalaisten lääkäreiden huono kielitaito esti lääkäripotilassuhteen syntymisen ja aiheutti palvelutason laskua. Omalääkärijärjestelmä sitä vastoin koettiin hyvänä ja hoidon laatua parantavana tekijänä.
Työvoimanpalvelukeskukset ja siellä tapahtuva moniammatillinen työskentely tukee tutkimuksen mukaan hyvin pitkäaikaistyöttömän terveyttä ja henkistä hyvinvointia. Tärkeäksi koettiin pitkäaikaistyöttömän kokonaistilanteen tuntemus ja huomioonottaminen sekä selkeä ja yksilöllinen palveluohjaus.
Pitkäaikaistyöttömät odottivat selkeämpää neuvontaa ja ohjausta kaikista niistä palveluista ja etuisuuksista, joihin työtön on oikeutettu. Tutkimukseen osallistuneet ehdottivat Kelaa valtakunnallisena toimijana tämän palvelun kehittäjäksi ja toteuttajaksi.
Tutkimustuloksia voi hyödyntää kaikissa työttömien kohtaamisissa ottamalla huomioon heidän erityistarpeensa ja järjestämällä heille kohdennettua ohjausta, neuvontaa, tukea sekä terveyspalveluita heti työt-tömyyden kohdattua ja niin kauan, kun on tarvetta.
Tutkimusaineisto koottiin kahdessa ryhmähaastattelussa huhti- ja toukokuussa 2009. Haastateltavia oli kahdeksan ja heidän ikänsä oli 45 – 57 vuotta. Kaikilla haastateltavilla oli lääkärin toteamia sairauksia tai terveydellisiä ongelmia. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan pitkäaikaistyöttömät kokivat terveyden ja itsehoidon tärkeiksi. Työttömyys oli kuitenkin laskenut itsetuntoa, vireystilaa ja mielialaa, mikä oli vähentänyt itsehoitomotivaatiota. Haastateltavat kokivat olevansa toisen luokan kansalaisia verrattuna työssä käyviin. Terveyttä ja voimavaroja lisäävinä asioina nähtiin mm. läheiset ihmiset, kotieläimet, luonto, liikunta sekä kirjastossa käynnit. Kuntouttava työtoiminta koettiin vireyden ylläpitäjänä, kritiikkiä sai siitä maksettava nimellinen korvaus, joka koettiin jopa ihmisarvoa alentavana.
Tutkimuksen mukaan terveyskeskuslääkäreiden kiire, suuri vaihtuvuus sekä ulkomaalaisten lääkäreiden huono kielitaito esti lääkäripotilassuhteen syntymisen ja aiheutti palvelutason laskua. Omalääkärijärjestelmä sitä vastoin koettiin hyvänä ja hoidon laatua parantavana tekijänä.
Työvoimanpalvelukeskukset ja siellä tapahtuva moniammatillinen työskentely tukee tutkimuksen mukaan hyvin pitkäaikaistyöttömän terveyttä ja henkistä hyvinvointia. Tärkeäksi koettiin pitkäaikaistyöttömän kokonaistilanteen tuntemus ja huomioonottaminen sekä selkeä ja yksilöllinen palveluohjaus.
Pitkäaikaistyöttömät odottivat selkeämpää neuvontaa ja ohjausta kaikista niistä palveluista ja etuisuuksista, joihin työtön on oikeutettu. Tutkimukseen osallistuneet ehdottivat Kelaa valtakunnallisena toimijana tämän palvelun kehittäjäksi ja toteuttajaksi.
Tutkimustuloksia voi hyödyntää kaikissa työttömien kohtaamisissa ottamalla huomioon heidän erityistarpeensa ja järjestämällä heille kohdennettua ohjausta, neuvontaa, tukea sekä terveyspalveluita heti työt-tömyyden kohdattua ja niin kauan, kun on tarvetta.