Ensimmäistä lasta odottavan perheen toiveet perhevalmennuksesta Ulvilan äitiysneuvolassa
Hacklin, Iida (2013)
Hacklin, Iida
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304043981
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304043981
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten ulvilalaiset ensimmäistä lasta odottavat vanhemmat kokevat Satakunnan Keskussairaalan järjestämän synnytysvalmennuksen sekä kartoittaa, mitä aiheita vanhemmat haluaisivat perhevalmennuksessa käsiteltävän ja millä menetelmällä perhevalmennusta toteutettavan. Tavoitteena oli kerättyjen tietojen perusteella saada selville, miten perhevalmennusta voidaan Ulvilassa kehittää vanhempien toiveiden mukaiseksi.
Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeilla kesä-, heinä- ja elokuun 2012 aikana ensimmäistä lasta odottavilta perheiltä (N=20). Kyselylomake tuli palauttaa postitse opinnäytetyön tekijälle. Kyselylomake sisälsi sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Kyselylomakkeita tuli takaisin 11. Vastausprosentiksi muodostui 55. Suljetut kysymykset käsiteltiin tilastollisesti ja saadut tulokset esitettiin prosentti- ja frekvenssijakaumina, joita havainnollistettiin graafisten kuvioiden ja taulukoiden avulla. Avoimet kysymykset analysoitiin sisällön erittelyn avulla ja tuloksia havainnollistettiin suorina lainauksina vanhempien vastauksista.
Tulosten mukaan suurin osa vanhemmista koki saavansa kaiken tarpeellisen tiedon synnytystapahtumasta Satakunnan Keskussairaalan järjestämässä synnytysvalmennuksessa. Toivotuimmat aiheet perhevalmennuksessa olivat rentoutusharjoitukset, synnytysasennot, synnytyksen lähestymisen merkit, onnistunut imetys, vauvan ihonhoito ja kylvetys sekä isän osuus lapsen hoidossa. Vanhempien mukaan perhevalmennusta tulisi toteuttaa 3-4 kertaa ennen synnytystä 4-5 äidin/parin ryhmissä. Valmennuksen tulisi alkaa keskiraskaudessa ja sopivin valmennuksen kesto olisi 1 – 1,5 tuntia. Terveydenhoitaja ja kätilö olivat toivotuimpia valmennukseen osallistuvia asiantuntijoita. Perhevalmennuksen toteutustavoista toivottiin eniten luentoa sekä keskustelua aiheista. Myös tutustumiskäyntiä synnytysosastolla haluttiin.
Perhevalmennuksen kehittämiseksi voitaisiin järjestää pienryhmämuotoista perhevalmennusta, jossa käsiteltäisiin tämän tutkimuksen tuloksissa esille tulleita aiheita ja käytettäisiin tämän tutkimuksen tuloksissa esille tulleita toivottuja menetelmiä. Jatkotutkimusehdotuksena on selvittää, miten vanhemmat kokevat tällaisen perhevalmennuksen. Toisena jatkotutkimusehdotuksena on selvittää terveydenhoitajien osaamista pienryhmämuotoisen perhevalmennuksen toteuttamiseen.
Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeilla kesä-, heinä- ja elokuun 2012 aikana ensimmäistä lasta odottavilta perheiltä (N=20). Kyselylomake tuli palauttaa postitse opinnäytetyön tekijälle. Kyselylomake sisälsi sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Kyselylomakkeita tuli takaisin 11. Vastausprosentiksi muodostui 55. Suljetut kysymykset käsiteltiin tilastollisesti ja saadut tulokset esitettiin prosentti- ja frekvenssijakaumina, joita havainnollistettiin graafisten kuvioiden ja taulukoiden avulla. Avoimet kysymykset analysoitiin sisällön erittelyn avulla ja tuloksia havainnollistettiin suorina lainauksina vanhempien vastauksista.
Tulosten mukaan suurin osa vanhemmista koki saavansa kaiken tarpeellisen tiedon synnytystapahtumasta Satakunnan Keskussairaalan järjestämässä synnytysvalmennuksessa. Toivotuimmat aiheet perhevalmennuksessa olivat rentoutusharjoitukset, synnytysasennot, synnytyksen lähestymisen merkit, onnistunut imetys, vauvan ihonhoito ja kylvetys sekä isän osuus lapsen hoidossa. Vanhempien mukaan perhevalmennusta tulisi toteuttaa 3-4 kertaa ennen synnytystä 4-5 äidin/parin ryhmissä. Valmennuksen tulisi alkaa keskiraskaudessa ja sopivin valmennuksen kesto olisi 1 – 1,5 tuntia. Terveydenhoitaja ja kätilö olivat toivotuimpia valmennukseen osallistuvia asiantuntijoita. Perhevalmennuksen toteutustavoista toivottiin eniten luentoa sekä keskustelua aiheista. Myös tutustumiskäyntiä synnytysosastolla haluttiin.
Perhevalmennuksen kehittämiseksi voitaisiin järjestää pienryhmämuotoista perhevalmennusta, jossa käsiteltäisiin tämän tutkimuksen tuloksissa esille tulleita aiheita ja käytettäisiin tämän tutkimuksen tuloksissa esille tulleita toivottuja menetelmiä. Jatkotutkimusehdotuksena on selvittää, miten vanhemmat kokevat tällaisen perhevalmennuksen. Toisena jatkotutkimusehdotuksena on selvittää terveydenhoitajien osaamista pienryhmämuotoisen perhevalmennuksen toteuttamiseen.