TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ

Abstract

Tämän opinnäytetyön aiheena oli tarkastella miten Savon koulutuskuntayhtymässä toteutetaan työhyvinvointia. Tavoitteena oli seurata ”Katse työkykyyn” hankkeen etenemistä ja käsitellä siitä saatuja tuloksia. Savon koulutuskuntayhtymässä ”Katse työkykyyn” hanke on toteutettu kolmelle eri ryhmälle ja tässä opinnäytetyössä tarkastellaan lähemmin kone- ja metallialan ryhmän tuloksia. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda esille asioita jotka vaikuttavat henkilöstön työhyvinvointiin ja sitä, saadaanko ”Katse työkykyyn” kaltaisella hankkeella olennaisesti parannettua työhyvinvointia. Opinnäytetyön keskeiseksi tutkimusmenetelmäksi valittiin laadullinen eli kvalitatiivisen tutkimus, tarkemmin haastattelut. Haastattelut olivat ryhmähaastatteluja ja kysymykset olivat hankkeeseen kohdistuvia. Hanke kesti noin vuoden ja sinä aikana tehtiin myös erilaisia mittauksia ja testejä. Psykofysiologiset mittaustulokset, joita on saatu hankkeen aikana, perustuvat elimistön psykofysiologisia vasteita mittaaviin biosignaaleihin. Psykososiaaliset tulokset ovat erilaisten kyselyiden pohjalta laadittuja yhteenvetoja. Hanketulosten ja opinnäytetyössä tehtyjen haastattelujen perusteella voidaan todeta, että ”Katse työkykyyn” kaltaisilla hankkeilla saadaan työhyvinvointia parannettua. Myös hankkeen aikana saadut liikuntakokemukset vaikuttivat parantavasti sekä yksilön että koko ryhmän työhyvinvointiin. Psykososiaalisen osan tulokset osoittavat kuinka tärkeä merkitys hyvällä työyhteisöllä sekä esimiehellä on yhteisön työhyvinvointiin.

The research topic of this thesis was to scrutinize through which procedures wellbeing at work is implemented by Savo Consortium for Education. The objective was to follow up the “Katse työkykyyn” project (Attention to Work Capacity) and discuss its results. The “Katse työkykyyn” project was carried out in three separate groups and this thesis takes a closer look at the results of the metal and machinery group. The aim of this thesis was to point out the issues which influence the staff wellbeing and to find out whether the project like “Katse työkykyyn” significantly improves wellbeing at work. A qualitative research method more precisely interviewing was selected for this study. Group interviews including questions covering the basic objectives of the project were used. The project lasted about one year during which various tests and measurements were made. The psychophysiological results gained during the project are based on the biosignals to measure the psychophysiological response of the human organism. The psychosocial results are summaries of the different questionnaires. According to the project results and the interviews it can be stated that projects like “Katse työkykyyn” contribute to the wellbeing at work. Additionally the experiences of physical activities had a positive effect on the wellbeing at work for the whole group. The results of the psychosocial section affirm the importance of the positive collaboration skills and good practices in management for the wellbeing in the work community.