Punkaharjun kotihoidon laatu henkilökunnan arvioimana
Hanikka, Elina; Ahokas, Sini (2009)
Hanikka, Elina
Ahokas, Sini
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912047068
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912047068
Tiivistelmä
Tutkimuksemme tarkoituksena oli kuvata Punkaharjun kotihoidon laatua henkilökunnan arvioimana. Tutkimus antaa tietoa palvelujen saatavuudesta ja riittävyydestä, asiakaslähtöisyyden toteutumisesta, toimintakyvyn ja kuntoutumisen tukemisesta, henkilökunnan ammattitaidosta ja saumattomasta tiedon-kulusta sekä palvelujen laadusta.
Tutkimuksen lähestymistapa oli pääosin kvantitatiivinen ja tutkimustyypiltään kuvaileva. Tiedonkeruu-menetelmänä käytimme kyselylomaketta, joka sisälsi strukturoituja sekä muutaman avoimen kysymyk-sen. Tutkimuksesta saadut tulokset käsiteltiin SPSS-ohjelmalla ja avoimet kysymykset sisällön analyysia apuna käyttäen. Tutkimukseen osallistui 14 kotihoidon työntekijää, joista yksi oli terveydenhoitaja, yksi perushoitaja, yksi kotiavustaja ja 11 lähihoitajia.
Tuloksista ilmeni, että kotihoidon palvelujen laatu koettiin hyväksi. Kotihoidon asiakkaat saavat riittäväs-ti kotihoidon palveluja ja palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita. Asiakkaat ovat saaneet kotihoidolta palveluja, joita ovat sieltä hakeneet. Kotihoidon asiakkaat ovat voineet vaikuttaa hoitonsa suunnitteluun, saamiinsa palveluihin sekä kotikäynnin ajankohtaan. Henkilökunta koki kannustavansa asiakkaita oma-toimisuuteen. Kotihoidon henkilökunta koki olevan ammattitaitoista ja asiakkaiden koettiin saavan riittä-västi tietoa kotihoidon palveluista. Heikkouksina tulosten myötä nousi esiin, että asiakkaan toivoma koti-käynnin ajankohta ei toteudu käytännössä eikä kotikäynnillä ole riittävästi aikaa asiakkaalle. Henkilökun-ta koki, että asiakkaat eivät ole tietoisia omasta hoitajastaan. Asiakkaan puolesta tehdään sellaista, josta hän selviäisi itsenäisestikin. Kotihoidon henkilökunta koki, että eri hoitajat eivät ole tietoisia asiakkaan hoitoon liittyvistä asioista. Eri työntekijöiden työskentelytavoissa koettiin eroavaisuuksia. Henkilökunta koki, ettei pysty tuottamaan sellaista palvelun laatua kuin itse haluaisi eikä palvelujen laadusta ole yhteis-tä sopimusta.
Tutkimuksen lähestymistapa oli pääosin kvantitatiivinen ja tutkimustyypiltään kuvaileva. Tiedonkeruu-menetelmänä käytimme kyselylomaketta, joka sisälsi strukturoituja sekä muutaman avoimen kysymyk-sen. Tutkimuksesta saadut tulokset käsiteltiin SPSS-ohjelmalla ja avoimet kysymykset sisällön analyysia apuna käyttäen. Tutkimukseen osallistui 14 kotihoidon työntekijää, joista yksi oli terveydenhoitaja, yksi perushoitaja, yksi kotiavustaja ja 11 lähihoitajia.
Tuloksista ilmeni, että kotihoidon palvelujen laatu koettiin hyväksi. Kotihoidon asiakkaat saavat riittäväs-ti kotihoidon palveluja ja palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita. Asiakkaat ovat saaneet kotihoidolta palveluja, joita ovat sieltä hakeneet. Kotihoidon asiakkaat ovat voineet vaikuttaa hoitonsa suunnitteluun, saamiinsa palveluihin sekä kotikäynnin ajankohtaan. Henkilökunta koki kannustavansa asiakkaita oma-toimisuuteen. Kotihoidon henkilökunta koki olevan ammattitaitoista ja asiakkaiden koettiin saavan riittä-västi tietoa kotihoidon palveluista. Heikkouksina tulosten myötä nousi esiin, että asiakkaan toivoma koti-käynnin ajankohta ei toteudu käytännössä eikä kotikäynnillä ole riittävästi aikaa asiakkaalle. Henkilökun-ta koki, että asiakkaat eivät ole tietoisia omasta hoitajastaan. Asiakkaan puolesta tehdään sellaista, josta hän selviäisi itsenäisestikin. Kotihoidon henkilökunta koki, että eri hoitajat eivät ole tietoisia asiakkaan hoitoon liittyvistä asioista. Eri työntekijöiden työskentelytavoissa koettiin eroavaisuuksia. Henkilökunta koki, ettei pysty tuottamaan sellaista palvelun laatua kuin itse haluaisi eikä palvelujen laadusta ole yhteis-tä sopimusta.