Varhaisperkauksen tarve kääntö- ja laikkumätästys alueilla

Abstract

Työn tarkoituksena oli selvittää laikku- ja kääntömätästyksen eroja kuusen istutusaloilla. Eroissa keskityttiin tarkastelemaan luontaisesti syntyneen varhaisperattavan puuston määrään koealueilla. Koealueita oli kaksi, jotka sijaitsevat Pieksämäellä Nenonpellossa ja Tulilammella. Koealueet muokattiin laikku- ja kääntömätästyksillä vuonna 2005. Mättäisiin istutettiin kuusen paakkutaimet vuoden 2006 keväällä.

Aikaisempia maastomittauksia koealueille oli tehty vuosina 2007 ja 2009. Näiden mittauksien pohjilta on tehty opinnäytetyö Laikku- ja kääntömätästyksen vaikutus kuusen alkukehitykseen. Uusin maastomittaus tehtiin vuonna 2012, jolloin mitattiin taimien pituudet ja tyviläpimitta. Taimesta määriteltiin mahdolliset tuhot ja kuntoluokka. Taimen ympäriltä metrin säteeltä laskettiin lehtipuiden määrä, mitattiin valtapituus ja määriteltiin perkaustarve. Lisäksi ympyräkoealueelta laskettiin kaikki puulajit. Jokaisen vuoden aineistot koottiin yhteiseen Excel-taulukkoon, josta se siirrettiin PASW Statistics – ohjelmaan analysoitavaksi.

Istutettujen kuusen taimien pituuksissa, kasvuissa, tyviläpimitoissa tai kunnossa ei havaittu suuria eroja laikku- ja kääntömätästyksen välillä. Luontaista taimettumista havaittiin olevan laikkumätästetyillä alueilla noin kolmas osa enemmän kuin kääntömätästetyillä alueilla. Lisäksi luontaista taimettumista havaittiin olevan enemmän istutetun taimen ympärillä kuin muualla alueella. Oletettavasti syynä tähän on kivennäismaan paljastuminen. Lehtipuuston pituus istutetun taimen ympärillä on pidempää laikkumätästetyillä alueilla kuin kääntömätästetyillä alueilla. Näin ollen perkaustarve on suurempi laikkumätästetyillä alueilla kuin kääntömätästetyillä alueilla. Luontaisten taimien määrän ja lehtipuuston valtapituuden mukaan perkauskustannukset ovat kalliimmat laikkumätästetyillä alueilla kuin kääntömätästetyillä alueilla.

Tarkempien perkauskustannuksien laskentaa varten olisi ollut hyvä mitata luontaisten taimien tyviläpimitta. Sen avulla olisi saatu varmistettua, että laikkumätästetyt alueet ovat perkauskustannuksiltaan kalliimpia kuin kääntömätästetyt alueet. Tuloksien yleistäminen koko Suomeen tarvitsisi laajempaa tutkimusta erilaisista kuusen istutusaloista.

The purpose of this study was to find out the differences between the spot mounding and reversal mounding of spruce planting areas. Differences focused on the amount of natural seedlings. There were two test areas, which located in Pieksämäki: Nenonpello and Tulilampi. The test areas were mounded in 2005. The Spruce seedlings were planted spring 2006.

Previous measurements of test areas were made in 2007 and 2009. These measurements have been made to the thesis Effect of Spot Mounding and Reversal Mounding on the Early Stages of Development of Picea Abies Seedlings. Last measurement was made in 2012. The length and base diameter of seedlings was measured. Meter radius around the seedlings calculated number of deciduous trees. The dominant height and need of early cleaning was defined. In addition, circular plots areas counted all tree species. Each year data were gathered on an Excel spreadsheet, from which it was transferred to PASW Statistics program for analysis.

The lengths, growth, base diameters or condition of planted spruce seedlings were not observed significant differ-ences between spot mounding and reversal mounding. There were one third more natural saplings in reversal mounding areas. Deciduous trees lengths around planted seedlings are longer in spot mounding areas than reversal mounding areas. Thus early cleaning is greater on spot mounding areas than reversal mounding areas. The early cleaning costs are more expensive on spot mounding areas than reversal mounding areas.

The base diameter of natural saplings should have been measured for more accurate early cleaning costs. Generali-zation of the results of the whole Finland would need wider research in different kind of spruce planting areas.