Voimaannuttavan kehityskeskustelun hyvä käytäntö

Abstract

Tämä opinnäytetyö on kehittämishanke, joka toteutettiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiössä, Kuntoutus ja kehittämiskeskus Huvituksessa. Hankkeen tehtävänä oli kehittää voimaannuttavan kehityskeskustelun hyvä käytäntö. Voimaannuttavan kehityskeskustelun hyvä käytäntö tulee olemaan osa säätiön henkilöstön osaamisen johtamiskäytäntöjä. Hankkeen tavoitteena oli esimiesten taitojen ja kykyjen vahvistuminen kohdata työntekijä voimaannuttavasti ja luoda dialogisuutta sekä myönteistä ilmapiiriä kehityskeskusteluissa. Lisäksi kehittämishankkeessa uudistettiin ja selkeytettiin kehityskeskusteluissa käytettävä kehityskeskustelulomake. Voimaannuttavan kehityskeskustelun hyvän käytännön kehittämishanke toteutettiin työyhteisölähtöisenä prosessikehittämisenä. Säätiön johtoryhmä oli tämän hankkeen käynnistämisen takana ja tuki hanketta kaikissa sen vaiheissa. Kehittämistyöhön osallistuivat kaikki kuntoutustyöntekijät ja heidän lähiesimiehensä. Hyvän käytännön avulla pyritään lisäämään työntekijän työhyvinvointia sekä vahvistamaan hänen osallisuuttaan, itsemääräämisoikeuttaan ja valinnan mahdollisuuksiaan. Kehittämishankkeessa käytettiin kehittämismenetelminä alku- ja loppukartoituskyselyjä, ennakointidialogeja, kehittämistyöryhmätyöskentelyä sekä hyödynnettiin koko henkilöstön yhteisökokouksia ja palvelulinjakohtaisia tiimipalavereja. Kehittämistyössä käytettiin kuntoutustyöntekijöiltä alkukartoituskyselyssä ja ennakointidialogeista saatua tietoa. Kehittämistyössä korostuivat osallistaminen, osallistuminen, refleksiivisyys ja dialogisuus. Hankkeen arviointiin käytettiin loppukartoituskyselyä, ennakointidialogeihin liittyvää palautetta sekä kehittämistyöryhmän oman toiminnan arviointia. Kehittämishankkeen lopputuloksena syntyi voimaannuttavan kehityskeskustelun hyvä käytäntö. Kuntoutustyöntekijöiden kokemana kehityskeskusteluissa voimaantumisen kokemus liittyy erityisen merkittävästi dialogisuuteen.

This thesis is a development project which was executed in Huvitus Rehabilitation and Development Centre, a part of the Foundation for Rehabilitation of Children and Young People, under the Mannerheim League for Child Welfare. The aim of the project was to develop a best practice for an empowering performance appraisal. This best practice will become a part of the Foundation´s management practice. A further aim of the project was to strengthen the management´s abilities to encounter an employee in an empowering way and to create a dialogue and a positive environment in a performance appraisal. The project also updated and clarified the interview form used in the performance appraisal. The development project for best practice for an empowering performance appraisal was implemented as a workplace oriented process. The Foundation´s board of directors was involved in starting of the project and supported it all the way. The entire staff took part in the project. The aim of best practice is to improve employee´s well-being at work and strengthen his / her inclusion, right of self-determination and possibility make decisions. The development project was conducted by using methods such as pre- and post-performance appraisal questionnaires, anticipation dialogues, work-shops for the development team, departmental team meetings as well as general assemblies for the entire personnel. Information gathered from the questionnaires and anticipation dialogues was utilized in the project. Involvement, participation, reflectiveness and dialogue were accentuated in the development project. The final questionnaires, feed-back from the anticipation dialogues and self-assessment reviews of the development team were utilized/used to appraise/evaluate the project. The final result of the development project was best practice for empowering performance appraisal. The feeling of empowerment in performance appraisals is linked significantly to the degree of dialogue during the appraisal.