Johtajuusoppia taidepedagogeille? : Teatteri-ilmaisun ohjaajan työ johtajuuden näkökulmasta

Abstract

Tämä opinnäytetyö on laadullinen taidepedagoginen tutkielma johtajuuden elementeistä ryhmänohjaustilanteissa. Tekijä lähestyi taidepedagogin toimintaa johtajuuden näkökulmasta, tutki johtajuuden olemusta sekä omaa hiljaista tietoaan ryhmän johtamiseen liittyen. Työn tavoitteena oli selvittää, onko muilta aloilta lainatuilla johtamistaidon opeilla annettavaa taidepedagogille. Tekijän toiveena työn alkaessa oli, että valmis työ toimisi oppaan tavoin teoriakokonaisuutena ryhmien johtamisessa. Työn lähtökohta oli tekijän voimakas kiinnostus johtajalähtöiseen ajattelutapaan sekä henkilökohtaiset näkemykset johtamisen avaintekijöistä. Prosessin alussa tekijä kirjoitti auki henkilökohtaisia kokemuksiaan ryhmänjohtotilanteista elämänsä eri aikakausilta. Tutkimusaineisto koostui tekijän kirjaamista omista kokemuksista. Opinnäytetyössä aineisto tuotiin dialogiin johtamistaidon oppaiden sekä teatteri- ja ryhmäprosessikirjallisuuden kanssa. Tekijän oma suhde opinnäytetyöhön muuttui prosessin aikana väittävästä tutkivaksi. Tutkimuksen aikana tutkimuskysymys vaihtui ja tarkentui prosessin loppuvaiheeseen asti. Alussa tekijä mietti, mitä itse tietää, lopussa mitä voi oppia ja löytää. Tutkimus vahvisti tekijän ennakkokäsitystä siitä, että johtajuudessa on olemassa elementtejä, jotka säilyttävät arvonsa viitekehyksen vaihtuessakin. Nämä elementit ovat kytköksissä johtajan henkilökohtaiseen toimintaan ja liittyvät enemmänkin ihmisten välisiin suhteisiin kuin tietyn alan erityispiirteisiin. Tekijä havaitsi, että johtajaopetuksen nykytrendit liittyvät monilta osin teatteri-ilmaisun ohjaajalle tuttuihin asioihin kuten matalaan hierarkiaan ja ihmisten henkilökohtaiseen kohtaamiseen. Myös johtajuuskirjallisuuden tutkiminen osana taidepedagogista työskentelyä osoittautui hyväksi lisäksi teatteri- ja ryhmäprosessikirjallisuuden rinnalle. Tekijä näkee, että johtajuuskirjallisuuden arvo teatteri-ilmaisun ohjaajalle on erityisesti sen helpossa luettavuudessa sekä selkeissä esimerkeissä. Työn lopussa tekijän tavoitteena ei ollut enää oman teorian luominen, sillä työ itsessään osoittautui tekijälleen ammatillista kasvua tukevaksi arvokkaaksi oppimiskokemukseksi.

This thesis is a qualitative art-pedagogical study of the elements of leadership in directing a group. The author approached art pedagogue’s work from a leader’s point of view, studied the essence of leadership and also his own silent knowledge concerning group leading. The goal set for this work was to find out if there is something to be adopted for art pedagogue’s work from other industries’ knowledge of leadership. The author’s personal goal was to create an entity of theories that would function as a guide for directing groups. The basis for work was the author’s strong interest for leadership and personal reckoning of its key elements. In the beginning of the process the author used the method of lived experience writing to capture his memories of group leading situations from his lifetime. The research material consisted of these written experiences. In the thesis the self-written material was brought to dialogue with leadership, theatre and group process literature. During the process the author felt a change of attitude from alleging to exploratory. The main question of study changed and the focus varied until the end of the process. In the beginning the author focused on what he knows. In the end he focused on what there is to learn and to be found. The study confirmed the author’s preconception that there are elements in leadership that hold their place in variable contexts. These elements are connected to a leader’s personal behavior and are more linked to relationships between people than specifics of a certain industry. The author discovered that modern leader education has many familiar aspects for a drama instructor such as low hierarchy and encountering people personally. Studying leader literature as part of art pedagogical work proved to be a good alternative in addition to theater and group process literature for its easy readability and clear examples. Eventually the author’s aim in this work was not to create personal theory. The process itself turned out to be professionally educational and a valuable learning experience.