"Vau! Soitinko minä tuon?!" : Viulunsoiton aloittaminen aikuisiällä.

Abstract

Viulunsoitto aloitetaan lähes poikkeuksetta lapsena, noin 7-vuotiaana. Entäs, kun ensimmäiselle viulutunnilleen saapuva oppilas onkin jo aikuinen? Aihetta ei ole juurikaan tutkittu aiemmin. Opinnäytetyössä selvitetään esimerkkitapauksen avulla, kykeneekö aikuinen vasta-alkaja oppimaan vaikeana instrumenttina pidetyn viulun soittotekniikkaa. Lisäksi työssä pohditaan muun muassa sitä, minkälaisia haasteita aikuinen vasta-alkaja asettaa opettajalle ja mitä asioita aikuisoppilasta opettaessa tulee ottaa huomioon.

Työssä esitellään viulunsoittajalta vaadittavia teknisiä ominaisuuksia keskittymällä Suomen musiikkioppilaitosten liiton asettamiin, ensimmäisen tasosuorituksen vaatimuksiin. Materiaalia työhön kerättiin kirjallisuuden,kyselyjen, haastattelun ja keskustelujen avulla. Tuntipäiväkirjaa kirjoittamalla pystyttiin perehtymään tarkemmin yhden oppilaan kehityskaareen lukuvuoden 2011-2012 aikana.

Opinnäytetyössä käytetty kyselytutkimus on suppea, joten saatuja tuloksia ei voi täysin yleistää. Aikuisoppilaiden opettajien tekemät havainnot ja kokemukset antavat kuitenkin positiivisen kuvan siitä, että aikuisiällä (vähintään 18-vuotias) on mahdollista oppia viulunsoiton perustekniikkaa ja soittaa monipuolisia kappaleita. Aikuisoppilaat kehittyvät joissakin asioissa jopa lapsioppilaita nopeammin, vaikka ammattimuusikoita heistä ei enää tule.

Violin playing is started nearly always in childhood, about the age of 7. But what happens, when the student taking his first violin is already an adult? There has not been a great deal of research on this subject. This bachelor’s thesis addresses this theme, and explores the question whether an adult beginner is capable of learning the difficult technique involved. Among other things the thesis discusses the challenges facing the teacher of an adult beginner and the factors to be taken account of in such situation.

This thesis presents the technical requirements set for the first violin examination by the Finnish Music Schools Association. The sources used for the thesis were derived from the literature, surveys, interviews and conversations about the subject. A diary of the lessons made it possible to closely study the development of one student during the year 2011-2012.

The survey used is quite narrow and therefore no big generalisations can be drawn. The observations and experiences gathered show that a student older than 18 can indeed learn basic technique enabling him to play even complex works. The development of an adult student can be even faster than that of a child, even though there are no realistic perspectives for professional development.