Sillan erikoistarkastus ja kantavuustarkastelu : Jätkäsaaren kannaksen silta
Husso, Ari (2013)
Husso, Ari
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304184591
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304184591
Tiivistelmä
Siltojen tarkastustoimintaa aloitettiin TVH:n (Tie- ja vesirakennushallitus) toimesta vuonna 1966 ja järjestelmällinen siltojen tarkastustoiminta aloitettiin vuonna 1970. Sil-tojen tarkastustoimintaa kehitettiin voimakkaasti 1980-luvun lopussa. Nykyisen sillan-tarkastusohjeen julkaisi Tiehallinto (nykyinen Liikennevirasto) vuonna 2004.
Opinnäytetyössä käsitellään sillan erikoistarkastusta, joka on tarkastusmuodoista raskain ja sen perusteella saadaan tarkin kuva sillan kunnosta. Erikoistarkastus tehdään yleensä ennen korjaussuunnitteluun ryhtymistä, jotta saadaan selvitettyä sillan vaurioiden syyt. Opinnäytetyötä varten suoritettiin erikoistarkastus vuonna 1914 rakennetulle Jätkäsaaren kannaksen sillalle, joka on teräspalkkibetoninen laattasilta. Sillan huonon kunnon vuoksi tehtiin sillalle myös kantavuustarkastelu, jossa selvitettiin sillan nykyistä kantavuutta.
Erikoistarkastuksessa tutkittiin sillan vaurioita ja selvitettiin niihin johtaneita syitä otta-malla sillan kannen betonista lieriö- ja kloridinäytteitä. Lisäksi vedeneristeestä otettiin näyte haitta-aineiden vaikutuksen selvittämiseksi. Kannen yläpinnan betonin kuntoa tutkittiin avaamalla kannen pintarakenteet viidestä kohdasta. Sillan pääkannattajina toi-mivien teräspalkkien alalaippojen ruostumista tutkittiin piikkaamalla alalaipat näkyviin viidestä kohdasta. Vedenpinnan alapuolisille rakenteille tehtiin sukellus- ja kaiku-luotaustarkastus, joista saatiin kattavaa tietoa vedenalaisista rakenteista ja niiden kun-nosta.
Erikoistarkastuksen perusteella Jätkäsaaren kannaksen sillan kannen betoni on varsin hyvässä kunnossa ottaen huomioon, että silta on lähes 100 vuotta vanha. Kannen ylä-pinnassa havaittiin merkkejä alkavasta betonin pakkasrapautumisesta. Kannen alapin-nassa oli silmämääräisesti havaittavissa merkkejä pakkasrapautumisesta. Tarkemmissa tutkimuksissa ei kuitenkaan havaittu laajoja tai pitkälle edenneitä rapautumisvaurioita. Kannen alapinnan betonista havaittiin paikallisesti kohonneita kloridipitoisuuksia. Ve-denalaisissa betonirakenteissa havaittiin pitkälle edennyttä rapautumista. Kantavuustar-kastelun perusteella sillan kantokyky ei ole pienentynyt verrattuna vuonna 2003 tehtyyn tarkasteluun. Tehtyjen tutkimusten perusteella sillan loppuun käyttämistä tulee harkita. Lähitulevaisuudessa tehtävät korjaustoimenpiteet riippuvat sillan tavoiteltavasta käyt-töiästä.
Opinnäytetyössä käsitellään sillan erikoistarkastusta, joka on tarkastusmuodoista raskain ja sen perusteella saadaan tarkin kuva sillan kunnosta. Erikoistarkastus tehdään yleensä ennen korjaussuunnitteluun ryhtymistä, jotta saadaan selvitettyä sillan vaurioiden syyt. Opinnäytetyötä varten suoritettiin erikoistarkastus vuonna 1914 rakennetulle Jätkäsaaren kannaksen sillalle, joka on teräspalkkibetoninen laattasilta. Sillan huonon kunnon vuoksi tehtiin sillalle myös kantavuustarkastelu, jossa selvitettiin sillan nykyistä kantavuutta.
Erikoistarkastuksessa tutkittiin sillan vaurioita ja selvitettiin niihin johtaneita syitä otta-malla sillan kannen betonista lieriö- ja kloridinäytteitä. Lisäksi vedeneristeestä otettiin näyte haitta-aineiden vaikutuksen selvittämiseksi. Kannen yläpinnan betonin kuntoa tutkittiin avaamalla kannen pintarakenteet viidestä kohdasta. Sillan pääkannattajina toi-mivien teräspalkkien alalaippojen ruostumista tutkittiin piikkaamalla alalaipat näkyviin viidestä kohdasta. Vedenpinnan alapuolisille rakenteille tehtiin sukellus- ja kaiku-luotaustarkastus, joista saatiin kattavaa tietoa vedenalaisista rakenteista ja niiden kun-nosta.
Erikoistarkastuksen perusteella Jätkäsaaren kannaksen sillan kannen betoni on varsin hyvässä kunnossa ottaen huomioon, että silta on lähes 100 vuotta vanha. Kannen ylä-pinnassa havaittiin merkkejä alkavasta betonin pakkasrapautumisesta. Kannen alapin-nassa oli silmämääräisesti havaittavissa merkkejä pakkasrapautumisesta. Tarkemmissa tutkimuksissa ei kuitenkaan havaittu laajoja tai pitkälle edenneitä rapautumisvaurioita. Kannen alapinnan betonista havaittiin paikallisesti kohonneita kloridipitoisuuksia. Ve-denalaisissa betonirakenteissa havaittiin pitkälle edennyttä rapautumista. Kantavuustar-kastelun perusteella sillan kantokyky ei ole pienentynyt verrattuna vuonna 2003 tehtyyn tarkasteluun. Tehtyjen tutkimusten perusteella sillan loppuun käyttämistä tulee harkita. Lähitulevaisuudessa tehtävät korjaustoimenpiteet riippuvat sillan tavoiteltavasta käyt-töiästä.