Työterveyshoitajien terveystarkastuksissa asiakkailleen antaman elintapaohjauksen vaikuttavuus
Korkeakoski, Aija (2012)
Korkeakoski, Aija
Centria ammattikorkeakoulu (Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu)
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304204694
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304204694
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia työterveyshoitajien terveystarkastusten yhteydessä asiakkailleen antaman elintapaohjauksen vaikuttavuutta. Tutkimuksen tavoitteena taas oli, että saatuja tuloksia voitaisiin jatkossa hyödyntää ohjauksen vaikuttavuuden arviointiin työterveyshuollossa. Tavoitteena oli myös lisätä ymmärrystä asiakkaiden elintapamuutosprosessia kohtaan sekä tuoda esille ohjauksen merkitys asiakkaiden elintapamuutoksessa. Tutkimuksella pyrittiin saamaan vastausta kysymyksiin, miten ohjaus vaikuttaa asiakkaiden elintapamuutokseen ja millaiseksi asiakkaat kokevat elintapaohjauksen sekä miten asiakkaat kehittäisivät elintapaohjausta.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruu toteutettiin kyselylomakkeella, joka sisälsi yhteensä 10 kysymystä. Osa kysymyksistä oli avoimia ja osa strukturoituja. Ensimmäiset kysymykset liittyivät vastaajien taustatietoihin, lopuilla kysymyksillä haettiin vastausta tutkimusongelmiin. Aineisto kerättiin tammi-helmikuun vaihteessa 2012. Vastaajat olivat työikäisiä asiakkaita, jotka olivat saaneet työterveyshoitajien toteuttamien terveystarkastusten yhteydessä elintapaohjausta. Kyselylomakkeet jaettiin 165:lle, joista 44 osallistui tutkimukseen. Saatu tutkimusaineisto analysoitiin sekä manuaalisesti että sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulokset osoittavat, että ohjauksen saatavuus on riittävää ja että ohjauksella on myönteisiä vaikutuksia asiakkaiden elintapojen muutokseen kaikkien elintapojen, kuten ravitsemuksen, liikunnan, tupakoinnin ja alkoholin käytön, osalta. Muutosvaiheiden näkökulmasta katsottuna, ohjauksen vaikutukset kohdistuvat selvimmin esiharkinta- ja harkintavaiheisiin sekä jonkin verran myös valmistautumisvaiheeseen. Ohjaus näyttää lisäävän elintapojen muutoshalukkuutta ja tietoa terveellisistä elintavoista, muuttavan asennoitumista terveyteen sekä auttavan elintapamuutoksessa.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää elintapaohjauksen vaikuttavuuden arvioimisessa, ja sen myötä ohjauksen vaikuttavuuden parantamisessa.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruu toteutettiin kyselylomakkeella, joka sisälsi yhteensä 10 kysymystä. Osa kysymyksistä oli avoimia ja osa strukturoituja. Ensimmäiset kysymykset liittyivät vastaajien taustatietoihin, lopuilla kysymyksillä haettiin vastausta tutkimusongelmiin. Aineisto kerättiin tammi-helmikuun vaihteessa 2012. Vastaajat olivat työikäisiä asiakkaita, jotka olivat saaneet työterveyshoitajien toteuttamien terveystarkastusten yhteydessä elintapaohjausta. Kyselylomakkeet jaettiin 165:lle, joista 44 osallistui tutkimukseen. Saatu tutkimusaineisto analysoitiin sekä manuaalisesti että sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulokset osoittavat, että ohjauksen saatavuus on riittävää ja että ohjauksella on myönteisiä vaikutuksia asiakkaiden elintapojen muutokseen kaikkien elintapojen, kuten ravitsemuksen, liikunnan, tupakoinnin ja alkoholin käytön, osalta. Muutosvaiheiden näkökulmasta katsottuna, ohjauksen vaikutukset kohdistuvat selvimmin esiharkinta- ja harkintavaiheisiin sekä jonkin verran myös valmistautumisvaiheeseen. Ohjaus näyttää lisäävän elintapojen muutoshalukkuutta ja tietoa terveellisistä elintavoista, muuttavan asennoitumista terveyteen sekä auttavan elintapamuutoksessa.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää elintapaohjauksen vaikuttavuuden arvioimisessa, ja sen myötä ohjauksen vaikuttavuuden parantamisessa.