Mystery shopping Kelan asiakaspalvelun laadun kehittäjänä
Pihlaja, Kati (2013)
Pihlaja, Kati
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304234874
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304234874
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Kansaneläkelaitoksen eli Kelan toimistoissa face-to-face asiakaspalvelussa laadullisena arviointimenetelmänä käytettävän mystery shoppingiin, eli haamuasiointiin liittyviä kokemuksia palveluneuvojien ja heidän lähiesimiesten näkökulmasta. Mystery shopping antaa tietoa siitä, miten Kelan palvelumalli toteutuu asiointitilanteessa. Opinnäytetyössä analysoitiin mystery shoppingin hyödyllisyyttä, sen toteutukseen liittyviä seikkoja, sekä kehittämiskohteita.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisesti ja aineiston analysoinnissa käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimuksen kohdejoukkoon kuuluivat 16 vakuutuspiiriä, joissa mystery shopping on ollut käytössä vuonna 2011. Palveluneuvojille ja lähiesimiehille lähetettiin omat kyselylomakkeet. Kyselyyn vastasivat palveluneuvojista 53 % (44/83) ja lähiesimiesten kyselylomakkeista palautui 76 % (22/29). Analysoitava tutkimusaineisto koostui näistä vastauksista.
Tutkimustulosten mukaan palveluneuvojilla ja heidän lähiesimiehillään on hyvin samansuuntaiset kokemukset mystery shoppingista. Mystery shoppingin koetaan parantavan Kelan asiakaspalvelun laatua tietyin edellytyksin. Mikäli haamuasiakas on objektiivinen ja hyvin valmistautunut tilanteeseen, voidaan mystery shoppingista saada totuudenmukaista kuvaa palvelumallin toteutumisesta Kelassa.
Opinnäytetyön tutkimusaineistossa esitettiin kehitysehdotuksia mystery shoppingin toteutukseen jatkossa. Mystery shoppingin toteuttajiksi toivotaan ammattimaisia haamuasiakkaita, joiden asiointien aiheet ovat useista eri elämäntilanteista, asiointikertoja tulisi olla enemmän vakuutuspiireissä ja mystery shopping tulisi toteuttaa vähintään muutaman kerran vuodessa ilman ennakkoilmoitusta. Työyhteisöviestintä ja sen periaatteet ovat merkittävässä roolissa mystery shopping tulosten hyödyntämisessä ja asiakaspalvelun toimintatapojen muuttamisessa. Avoin, rakentavassa hengessä ja yhtenäisellä viestintästrategialla tapahtuva tiedottaminen ja palautteen anto vakuutuspiireissä tekevät mystery shoppingista arviointivälineen, jonka voidaan kokea hyödyttävän palveluneuvojan työtä enemmän. Onnistunut viestintä lisää palveluneuvojien sitoutumista mystery shoppingiin ja siten myös palvelun laadun kehittämiseen.
Opinnäytetyön liitteet 3, 4 ja 5 on poistettu tästä julkisesta versiosta, koska ne kuuluvat salassa pidettävään tietoon.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisesti ja aineiston analysoinnissa käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimuksen kohdejoukkoon kuuluivat 16 vakuutuspiiriä, joissa mystery shopping on ollut käytössä vuonna 2011. Palveluneuvojille ja lähiesimiehille lähetettiin omat kyselylomakkeet. Kyselyyn vastasivat palveluneuvojista 53 % (44/83) ja lähiesimiesten kyselylomakkeista palautui 76 % (22/29). Analysoitava tutkimusaineisto koostui näistä vastauksista.
Tutkimustulosten mukaan palveluneuvojilla ja heidän lähiesimiehillään on hyvin samansuuntaiset kokemukset mystery shoppingista. Mystery shoppingin koetaan parantavan Kelan asiakaspalvelun laatua tietyin edellytyksin. Mikäli haamuasiakas on objektiivinen ja hyvin valmistautunut tilanteeseen, voidaan mystery shoppingista saada totuudenmukaista kuvaa palvelumallin toteutumisesta Kelassa.
Opinnäytetyön tutkimusaineistossa esitettiin kehitysehdotuksia mystery shoppingin toteutukseen jatkossa. Mystery shoppingin toteuttajiksi toivotaan ammattimaisia haamuasiakkaita, joiden asiointien aiheet ovat useista eri elämäntilanteista, asiointikertoja tulisi olla enemmän vakuutuspiireissä ja mystery shopping tulisi toteuttaa vähintään muutaman kerran vuodessa ilman ennakkoilmoitusta. Työyhteisöviestintä ja sen periaatteet ovat merkittävässä roolissa mystery shopping tulosten hyödyntämisessä ja asiakaspalvelun toimintatapojen muuttamisessa. Avoin, rakentavassa hengessä ja yhtenäisellä viestintästrategialla tapahtuva tiedottaminen ja palautteen anto vakuutuspiireissä tekevät mystery shoppingista arviointivälineen, jonka voidaan kokea hyödyttävän palveluneuvojan työtä enemmän. Onnistunut viestintä lisää palveluneuvojien sitoutumista mystery shoppingiin ja siten myös palvelun laadun kehittämiseen.
Opinnäytetyön liitteet 3, 4 ja 5 on poistettu tästä julkisesta versiosta, koska ne kuuluvat salassa pidettävään tietoon.