ONNISTUNUT KOTIUTUS TERVEYSKESKUKSEN VUODEOSASTON JA KOTIHOIDON VÄLILLÄ : Sairaanhoitajan näkemyksiä kotiutuksen toimivuudesta

Abstract

Ikäihmisen hyvään kotiutukseen ei ole yhtä oikeaa kriteristöä tai ohjetta. On olemassa kuitenkin asioita, joita tulee huomioida tai jotka oleellisesti helpottavat kotiutumista pitkästäkin laitoshoitojaksosta. (Ahonen, Käyhty, Ahvo 2002, 128.)

Opinnäytetyön tarkoituksena oli teemahaastattelun avulla selvittää terveyskeskuksen vuodeosaston ja kotihoidon sairaanhoitajien näkemyksiä kotiutuksen toimivuudesta. Tavoitteena oli, että saatuja tutkimustuloksia hyödynnetään yhteistyötä kehitettäessä kotihoidon ja vuodeosaston välillä.

Opinnäytetyön aineisto kerättiin haastattelemalla molemmista yksiköistä sairaanhoitajia(n=6). Aineisto ryhmiteltiin teemoittain kysymysten pohjalta. 1) Kotiutusprosessin kuvaus2) Kotikuntoisuuden kriteerit 3) Kotiutuksen toimivuus sekä kehittämistarpeet 4)Yksiköiden välisen yhteistyön laatu. Tämän jälkeen vastaukset luokiteltiin kolmeen kategoriaan. Alkuperäisilmaisu, pelkistettyilmaisu ja yläluokka.

Saatujen tulosten mukaan, kotiutusta pidettiin pääsääntöisesti hyvin toimivana. Kehittämisehdotuksia haastatteluista nousi esille liittyen yhteydenpitoon kotihoidon ja osaston välillä. Kotiutuksen toivottiin olevan enemmän suunnitelmallista ja toimivan yhtenäisin pelisäännöin.

There is not only one right set of criteria or guidelines with regard to the discharge of an elderly person. There are, however, aspects that should be taken into account or that fundamentally ease the discharge even after a long period of institutional care. The main aim of this thesis was to examine with the help of theme interviews what nurses working on a long-stay ward and home care thought about the functionality of discharge. The main objective was to exploit the results when developing the co-operation between home care and the long-stay ward. The data was collected by interviewing nurses (n=6) from both units. The data was grouped according to the themes raised by the questions: 1) A description of the discharge process, 2) The criteria of managing at home, 3) The functionality and targets for the development of discharge, 4) The quality of co-operation between the units. After that the answers were classified into three headings: original expression, simplified expression and upper-class expression. According to the results the functionality of discharge was, as a rule, deemed to be good. The development targets that came up were related to the communication between home care and the ward. Hopes were expressed that the discharge process would be more systematic and have commonly agreed rules.