Munuaispotilaan elämänlaatu : Predialyysivaiheesta munuaisensiirron jälkeiseen elämään

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata munuaispotilaan elämänlaatua predialyysivaiheesta munuaisensiirron jälkeiseen elämään. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä terveydenhuollon ammattilaisten, munuaispotilaiden ja heidän omaistensa tietoutta munuaispotilaiden elämänlaadusta predialyysivaiheesta munuaisensiirron jälkeiseen elämään. Hoitohenkilökunta voi tulosten perusteella miettiä, miten he voisivat parantaa munuaispotilaiden hoitoa eri hoitovaiheiden aikana.

Tutkimustehtävänä oli munuaispotilaan elämänlaatu eri hoitovaiheiden aikana. Opinnäytetyön teoreettisina lähtökohtina olivat munuaispotilaan hoidon vaiheet ja elämänlaatu. Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Kohderyhmänä olivat munuaisensiirron saaneet työikäiset henkilöt. Aineisto kerättiin teemahaastatteluin (N=3). Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön analyysillä.

Haastatteluista tuli esille, että predialyysi- ja dialyysivaihe koettiin raskaaksi elämänvaiheeksi, mutta munuaisensiirto palautti elämän mielekkääksi. Tärkeiksi asioiksi elämänlaadun kannalta nousivat perhe, työ, ystävät, harrastukset ja terveys. Dialyysihoidon aikaisten rajoitteiden poistuminen koettiin positiivisena asiana. Predialyysi- ja dialyysihoidon aikainen psyykkinen ja fyysinen väsymys koettiin elämänlaatua heikentäväksi tekijäksi. Tulosten perusteella potilaat olivat munuaisensiirron jälkeen tyytyväisiä elämänlaatuunsa. Munuaisensiirto mahdollistaa vapaamman elämän dialyysin jäädessä pois ja vapauden merkitys nousi yhtenä keskeisenä asiana esille elämänlaadun kannalta.

Osalle haastateltavista munuaissairaus tuli yllättäen ja predialyysivaihe oli lyhyt, jolla oli vaikutus haastateltavan suhtautumiseen sairauteensa ja sen hoitoon. Munuaissairauden hoito oli haastava kokemus parisuhteelle, mutta se saattoi myös vahvistaa parisuhdetta. Seksuaalisuuden ilmenemisessä tapahtui muutoksia hoitovaiheiden aikana. Ystävät koettiin tärkeiksi jaksamisen kannalta, mutta kaikki ystävät eivät osanneet keskustella sairaudesta. Munuaissairauden läpikäyminen muutti haastateltavien elämänasennetta. Nykyään he elävät enemmän hetkessä eivätkä murehdi pieniä asioita.

The aim of the thesis was to describe the quality of life of a kidney patient starting from the predialysis until the life after a kidney transplant. The goal of the thesis was to increase healthcare professionals', kidney patients’ and their relatives’ knowledge about the patients' quality of life during this time. Based on the results, healthcare staff can consider how to improve the care of the kidney patients during different careprocedures.

The different phases in the care of a kidney patient and patients’ quality of life formed the basis for the theory part of the thesis. A qualitative research method was used in the thesis. The material was analyzed by means of material oriented content analysis.

The results show that predialysis and dialysis are felt burdensome, but after the kidney transplant the meaningfulness of life is restored. Family, work, friends, hobbies and health were said to be the most important things in terms of quality of life. The absence of the constraints felt during the dialysis were considered a positive thing. Both mental and physical fatigue experienced during predialysis and dialysis was considered to diminish the quality of life. Based on the results, the patients were generally satisfied with their lives after a kidney transplant.

Kidney disease had struck some of the interviewees suddenly and the predialytic phase was short. That also had an effect on the patients’ attitude towards the disease and its treatment. Treating a kidney disease was also a challenge for romantic relationships, but it could also make them stronger. There were changes in patients' sexual behaviour during treatments. The support of friends was considered important, but not all friends knew how to discuss the illness. Undergoing kidney disease changed the attitude towards life for the interviewees. Now they do not worry as much about the little things, but live more in the moment.