Liikunta säännöllisen alatiesynnytyksen jälkeen

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, milloin alateitse komplikaatioitta synnyttäneet naiset aloittavat liikunnan harrastamisen synnytyksen jälkeen ja mitä liikuntalajeja he tällöin harrastavat. Lisäksi haluttiin tietoa siitä, miten synnyttäneitä naisia voitaisiin neuvolan terveydenhoitajan toimesta motivoida liikkumaan enemmän.

Tutkimuksen pohjaksi kerättiin teoriatietoa raskauden ja lapsivuodeajan aiheuttamista tuki- ja liikuntaelimistön muutoksista naisen kehossa ja liikun-nan merkityksestä kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Lisäksi käsiteltiin lii-kunnanohjauksen nykytilaa neuvolassa sekä synnytyksen jälkeiseen liikun-taan liittyviä osatekijöitä, kuten liikkumiseen vaikuttavia tekijöitä, sopivia liikuntalajeja ja liikunnan myötä saavutettavaa lisääntynyttä hyvinvointia. Varsinaisesti liikunnasta synnytyksen jälkeen löytyi varsin vähän aiempaa tutkimustietoa.

Opinnäytetyön tutkimusosuus suoritettiin kirjallisena kyselytutkimuksena hämeenlinnalaisessa neuvolassa. Kysely koostui suljetuista sekä avoimista kysymyksistä. Kyselyn tuloksista osa analysoitiin kvantitatiivisesti ja osa kvalitatiivisesti induktiivisella sisällönanalyysillä. Kyselyn pohjalta saatiin selville, että kyselyyn vastanneista suurin osa oli tyytyväisiä neuvolasta saamaansa liikuntaneuvonnan määrään, ja että suurin osa säännöllisesti alateitse synnyttäneistä naisista aloittaa liikunnan harrastamisen ennen kuin synnytyksestä on kulunut 1 kuukausi. Suosituin liikuntalaji oli lenkkeily. Liikuntaan eniten kannustaviksi tekijöiksi nousivat oman hyvinvoinnin ja jaksamisen lisääntyminen ja vauvan hyvinvointi liikunnan ja ulkoilun myö-tä. Liikunnan harrastamista eniten vähentäviksi tekijöiksi nousivat ajan puute ja laiskuus.

Liikuntaneuvontaa ja ohjausta tulisi tarjota neuvolassa jokaiselle asiakkaal-le huolimatta siitä, onko kyseessä ensi- vai uudelleensynnyttäjä. Opinnäy-tetyö antaa ajatuksia siitä, minkä tekijöiden kautta tuoreita äitejä voitaisiin motivoida liikkumaan aikaisemmin ja enemmän

The target of this Bachelor’s thesis was to find out at which point the mothers who have overcome normal vaginal birth start exercising after delivery and by what kind of exercises. Another goal was to get some knowledge about how public health nurses in child welfare clinics can ad-vise and encourage new mothers to exercise more.

The theory background was collected about the physical changes in musculoskeletal system caused by pregnancy and childbed and the significance of exercising to overall well being. In addition it was discussed what is the current situation of exercising counseling in child welfare clinics, which are the main reasons that mothers do or don’t exercise enough and how exercising increases overall well being. It was hard to find data spe-cifically about exercising after child birth because there were so few re-search studies available.

The study part was performed as a survey in the child welfare clinics in Hämeenlinna. The survey consisted of closed and open questions. The answers to this survey were analyzed partially quantitatively and partially qualitatively with inductive content analysis. The results of this survey trial showed that the majority of the mothers were satisfied with the amount of exercise counseling that they got from child welfare clinics. The majority of new mothers began exercising before 1 month from the delivery. The most popular types of exercising were walking and jogging. The most encouraging factors were increasing their own well being and managing and the effects of exercising to their babies. The biggest barrier factors for exercising were lack of time and laziness.

The counseling about exercising after delivery should be provided to all mothers in child welfare clinics if the mother is primigravida or multigravida. This Bachelor’s thesis gives some aspects to exercising counseling and motivation by providing the reasons why mothers do or do not exercise enough.