Liikunta säännöllisen alatiesynnytyksen jälkeen
Aspholm, Mimosa (2013)
Aspholm, Mimosa
Hämeen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304305580
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304305580
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, milloin alateitse komplikaatioitta synnyttäneet naiset aloittavat liikunnan harrastamisen synnytyksen jälkeen ja mitä liikuntalajeja he tällöin harrastavat. Lisäksi haluttiin tietoa siitä, miten synnyttäneitä naisia voitaisiin neuvolan terveydenhoitajan toimesta motivoida liikkumaan enemmän.
Tutkimuksen pohjaksi kerättiin teoriatietoa raskauden ja lapsivuodeajan aiheuttamista tuki- ja liikuntaelimistön muutoksista naisen kehossa ja liikun-nan merkityksestä kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Lisäksi käsiteltiin lii-kunnanohjauksen nykytilaa neuvolassa sekä synnytyksen jälkeiseen liikun-taan liittyviä osatekijöitä, kuten liikkumiseen vaikuttavia tekijöitä, sopivia liikuntalajeja ja liikunnan myötä saavutettavaa lisääntynyttä hyvinvointia. Varsinaisesti liikunnasta synnytyksen jälkeen löytyi varsin vähän aiempaa tutkimustietoa.
Opinnäytetyön tutkimusosuus suoritettiin kirjallisena kyselytutkimuksena hämeenlinnalaisessa neuvolassa. Kysely koostui suljetuista sekä avoimista kysymyksistä. Kyselyn tuloksista osa analysoitiin kvantitatiivisesti ja osa kvalitatiivisesti induktiivisella sisällönanalyysillä. Kyselyn pohjalta saatiin selville, että kyselyyn vastanneista suurin osa oli tyytyväisiä neuvolasta saamaansa liikuntaneuvonnan määrään, ja että suurin osa säännöllisesti alateitse synnyttäneistä naisista aloittaa liikunnan harrastamisen ennen kuin synnytyksestä on kulunut 1 kuukausi. Suosituin liikuntalaji oli lenkkeily. Liikuntaan eniten kannustaviksi tekijöiksi nousivat oman hyvinvoinnin ja jaksamisen lisääntyminen ja vauvan hyvinvointi liikunnan ja ulkoilun myö-tä. Liikunnan harrastamista eniten vähentäviksi tekijöiksi nousivat ajan puute ja laiskuus.
Liikuntaneuvontaa ja ohjausta tulisi tarjota neuvolassa jokaiselle asiakkaal-le huolimatta siitä, onko kyseessä ensi- vai uudelleensynnyttäjä. Opinnäy-tetyö antaa ajatuksia siitä, minkä tekijöiden kautta tuoreita äitejä voitaisiin motivoida liikkumaan aikaisemmin ja enemmän
Tutkimuksen pohjaksi kerättiin teoriatietoa raskauden ja lapsivuodeajan aiheuttamista tuki- ja liikuntaelimistön muutoksista naisen kehossa ja liikun-nan merkityksestä kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Lisäksi käsiteltiin lii-kunnanohjauksen nykytilaa neuvolassa sekä synnytyksen jälkeiseen liikun-taan liittyviä osatekijöitä, kuten liikkumiseen vaikuttavia tekijöitä, sopivia liikuntalajeja ja liikunnan myötä saavutettavaa lisääntynyttä hyvinvointia. Varsinaisesti liikunnasta synnytyksen jälkeen löytyi varsin vähän aiempaa tutkimustietoa.
Opinnäytetyön tutkimusosuus suoritettiin kirjallisena kyselytutkimuksena hämeenlinnalaisessa neuvolassa. Kysely koostui suljetuista sekä avoimista kysymyksistä. Kyselyn tuloksista osa analysoitiin kvantitatiivisesti ja osa kvalitatiivisesti induktiivisella sisällönanalyysillä. Kyselyn pohjalta saatiin selville, että kyselyyn vastanneista suurin osa oli tyytyväisiä neuvolasta saamaansa liikuntaneuvonnan määrään, ja että suurin osa säännöllisesti alateitse synnyttäneistä naisista aloittaa liikunnan harrastamisen ennen kuin synnytyksestä on kulunut 1 kuukausi. Suosituin liikuntalaji oli lenkkeily. Liikuntaan eniten kannustaviksi tekijöiksi nousivat oman hyvinvoinnin ja jaksamisen lisääntyminen ja vauvan hyvinvointi liikunnan ja ulkoilun myö-tä. Liikunnan harrastamista eniten vähentäviksi tekijöiksi nousivat ajan puute ja laiskuus.
Liikuntaneuvontaa ja ohjausta tulisi tarjota neuvolassa jokaiselle asiakkaal-le huolimatta siitä, onko kyseessä ensi- vai uudelleensynnyttäjä. Opinnäy-tetyö antaa ajatuksia siitä, minkä tekijöiden kautta tuoreita äitejä voitaisiin motivoida liikkumaan aikaisemmin ja enemmän