Karjun lihasikakasvatus : Kirjallisuuskatsaus ja käytännön koe
Hakala, Leila (2013)
Hakala, Leila
Hämeen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304275325
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304275325
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia leikkaamattoman karjun kasvatusmahdollisuuksia lihasikana, tavanomaisissa tuotanto-olosuhteissa. Vahvin argumentti karjuporsaiden kastraatiosta luopumiselle oli hyvinvointiin liittyneet keskustelut. Kivulias karjuporsaiden kastraatio on ollut sikataloudessa tutkimuksien kohteena useamman vuoden. Kirurgisesta kastroinnista pyritään luopumaan Euroopan Unionin alueella vuoteen 2018 mennessä. Opinnäytetyön osana suoritettiin käytännön koe tilatasolla. Kokeen tarkoituksena oli saada tietoa karjun lihasikakasvatuksesta. Koe suoritettiin neljässä eri sikalassa. Sikaloista kaksi oli emakkosikaloita, joista porsaat siirrettiin loppukasvatukseen kahteen lihasikalaan. Tilat sijaitsivat Laihialla, Ilmajoella, Ylistarossa ja Nurmossa. Työn toimeksiantajana toimi A-Tuottajat Oy/AtriaSika.
Työn teoriataustaksi tehtiin kirjallisuuskatsaus kastraation eri vaihtoehdoista. Karjun kasvattamista käsiteltiin laajemmin kuin muita vaihtoehtoja. Tutkimusongelmana oli selvittää leikkaamattoman karjun kasvatuksesta aiheutuvia eritystoimenpiteitä. Tutkimusmenetelminä käytettiin päiväkasvun seurantaa, lääkitystarpeita, vammojen esiintymistä sekä havainnointia karjujen keskinäisestä käyttäytymisestä.
Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksena voidaan esittää, että leikkaamattomien karjujen kasvatus käytännössä, tavallisissa tuotanto-olosuhteissa, onnistuu olosuhteiden ollessa kunnossa. Tutkimus osoittaa leikkaamattomien karjujen olevan aktiivisempia kuin leikatut karjuporsaat tai naaraat. Tuloksista voidaan kuitenkin päätellä, että aggressiivisuus pysyy kohtalaisena. Teurastamolta saadut tulokset osoittavat kasvatuksen onnistuneen normaalisti. Opinnäytetyö todentaa leikkaamattoman karjun kasvatuksen olevan mahdollinen vaihtoehto kivuliaan kastraation syrjäyttämiselle optimaalisissa kasvatusolosuhteissa. Huomioitava asia oli kuitenkin mahdollisen karjunhajun pilaaman lihan käyttömahdollisuudet elintarviketeollisuudessa. Karjunhajun tunnistamiseen lihassa sekä karjunhajun pilaaman lihan jatkojalostukseen ei perehdytty syvällisemmin. Näiden jatkotutkimuksille on tarvetta.
Työn teoriataustaksi tehtiin kirjallisuuskatsaus kastraation eri vaihtoehdoista. Karjun kasvattamista käsiteltiin laajemmin kuin muita vaihtoehtoja. Tutkimusongelmana oli selvittää leikkaamattoman karjun kasvatuksesta aiheutuvia eritystoimenpiteitä. Tutkimusmenetelminä käytettiin päiväkasvun seurantaa, lääkitystarpeita, vammojen esiintymistä sekä havainnointia karjujen keskinäisestä käyttäytymisestä.
Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksena voidaan esittää, että leikkaamattomien karjujen kasvatus käytännössä, tavallisissa tuotanto-olosuhteissa, onnistuu olosuhteiden ollessa kunnossa. Tutkimus osoittaa leikkaamattomien karjujen olevan aktiivisempia kuin leikatut karjuporsaat tai naaraat. Tuloksista voidaan kuitenkin päätellä, että aggressiivisuus pysyy kohtalaisena. Teurastamolta saadut tulokset osoittavat kasvatuksen onnistuneen normaalisti. Opinnäytetyö todentaa leikkaamattoman karjun kasvatuksen olevan mahdollinen vaihtoehto kivuliaan kastraation syrjäyttämiselle optimaalisissa kasvatusolosuhteissa. Huomioitava asia oli kuitenkin mahdollisen karjunhajun pilaaman lihan käyttömahdollisuudet elintarviketeollisuudessa. Karjunhajun tunnistamiseen lihassa sekä karjunhajun pilaaman lihan jatkojalostukseen ei perehdytty syvällisemmin. Näiden jatkotutkimuksille on tarvetta.