Metsäteho Oy:n mittaus- ja laatuoppaan sähköinen oppimiskysely ja sisältöpalaute
Vahto, Henni (2013)
Vahto, Henni
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304295554
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304295554
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa oppimiskysely Metsäteho Oy:n puutavaran mittaus- ja laatuoppaaseen. Oppimiskysely suunnattiin ensisijaisesti itseopiskelumateriaaliksi metsäammattilaisille, mutta se voisi soveltua yhtälailla puutavaran mittauksen koulutusmateriaaliksi korkeakouluissa. Oppimiskysely tuotettiin FluidSurveys – sovelluksella ja kysymysten aiheet otettiin mittaus- ja laatuoppaasta. Opinnäytetyön tilaaja oli Metsäteho Oy ja se tehtiin yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa.
Mittaus- ja laatuoppaasta ja siihen tuotetusta oppimiskyselystä kerättiin palautetta kolmelta eri taholta. Oppimiskyselyä ja oppaan käytettävyyttä testattiin Metsä Groupissa. Testiryhmän antaman palautteen tavoitteena oli saada käyttäjäkokemusta mittaus- ja laatuoppaasta sekä oppimiskyselystä. Oppaan sisältöpalaute kerättiin puutavaranmittauksen hoitokunnalta. Tavoitteena oli selvittää oppaan sisällön onnistumista ja mahdollisia puutoksia oppaan aiheissa. Sekä Metsä Groupin testilomake että hoitokunnan sisältöpalaute tuotettiin samaa FluidSurveys – sovellusta hyväksi käyttäen kuin oppimiskyselykin. Viimeisessä palauteosiossa selvitettiin puutavaran mittaus- ja laatuoppaan soveltuvuutta opetuskäyttöön. Palaute kerättiin asiantuntijahaastatteluin kolmelta Tampereen ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusohjelman opettajalta.
Tuloksista voi havaita oppaan käytettävyyden vaativan kehittämistä. Energiapuunmittaus on jäänyt oppaassa niukaksi ja sen osuutta toivottiin kasvatettavan samalle tasolle kuin pyöreän puun mittaus. Oppimiskyselyn testauksen tuloksista on havaittavissa, että kysymykset ovat laadultaan hyviä ja taso sopiva, joskin ongelmallisina kysymyksinä pidettiin oppaan laskureihin liittyviä kysymyksiä. Tutkimuksessa selvisi myös, että oppimiskyselyn tulisi olla räätälöitävissä eri tilanteisiin sopivaksi. Opetushenkilöstön asiantuntijahaastatteluista kävi ilmi, että opas ei riitä yksistään opetusmateriaaliksi, vaan opetuksen tukena on käytettävä laajemmin erilaista materiaalia. Ongelmana pidettiin erityisesti havainnollistamisen vaillinaisuutta.
Vaikka mittaus- ja laatuopas ei olekaan täysverinen verkko-oppimisympäristö, voidaan sen eduiksi lukea käyttäjän vapaus syventyä niihin mittauksen aiheisiin, jotka hänestä tuntuvat tarpeellisilta, riippumattomana ajasta ja paikasta. Puutavaranmittauslain muutoksen seurauksena ajankohtaiseksi tulee oppaan ja oppimiskyselyn ajantasaistaminen uuden lain mukaiseksi. Kehitysideoina ovat oppaan käytettävyyden ja sisällön parantamisen lisäksi oppaan ja oppimiskyselyn tiiviimpi yhdistäminen toisiinsa. Nykyisessä mallissa oppimiskyselystä ei saavuteta sitä hyötyä, mikä integroimalla kysely oppaaseen voitaisiin saavuttaa. Tämä edellyttäisi uutta lähestymistapaa sekä oppaan toteutukseen että oppimiskyselyyn.
Mittaus- ja laatuoppaasta ja siihen tuotetusta oppimiskyselystä kerättiin palautetta kolmelta eri taholta. Oppimiskyselyä ja oppaan käytettävyyttä testattiin Metsä Groupissa. Testiryhmän antaman palautteen tavoitteena oli saada käyttäjäkokemusta mittaus- ja laatuoppaasta sekä oppimiskyselystä. Oppaan sisältöpalaute kerättiin puutavaranmittauksen hoitokunnalta. Tavoitteena oli selvittää oppaan sisällön onnistumista ja mahdollisia puutoksia oppaan aiheissa. Sekä Metsä Groupin testilomake että hoitokunnan sisältöpalaute tuotettiin samaa FluidSurveys – sovellusta hyväksi käyttäen kuin oppimiskyselykin. Viimeisessä palauteosiossa selvitettiin puutavaran mittaus- ja laatuoppaan soveltuvuutta opetuskäyttöön. Palaute kerättiin asiantuntijahaastatteluin kolmelta Tampereen ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusohjelman opettajalta.
Tuloksista voi havaita oppaan käytettävyyden vaativan kehittämistä. Energiapuunmittaus on jäänyt oppaassa niukaksi ja sen osuutta toivottiin kasvatettavan samalle tasolle kuin pyöreän puun mittaus. Oppimiskyselyn testauksen tuloksista on havaittavissa, että kysymykset ovat laadultaan hyviä ja taso sopiva, joskin ongelmallisina kysymyksinä pidettiin oppaan laskureihin liittyviä kysymyksiä. Tutkimuksessa selvisi myös, että oppimiskyselyn tulisi olla räätälöitävissä eri tilanteisiin sopivaksi. Opetushenkilöstön asiantuntijahaastatteluista kävi ilmi, että opas ei riitä yksistään opetusmateriaaliksi, vaan opetuksen tukena on käytettävä laajemmin erilaista materiaalia. Ongelmana pidettiin erityisesti havainnollistamisen vaillinaisuutta.
Vaikka mittaus- ja laatuopas ei olekaan täysverinen verkko-oppimisympäristö, voidaan sen eduiksi lukea käyttäjän vapaus syventyä niihin mittauksen aiheisiin, jotka hänestä tuntuvat tarpeellisilta, riippumattomana ajasta ja paikasta. Puutavaranmittauslain muutoksen seurauksena ajankohtaiseksi tulee oppaan ja oppimiskyselyn ajantasaistaminen uuden lain mukaiseksi. Kehitysideoina ovat oppaan käytettävyyden ja sisällön parantamisen lisäksi oppaan ja oppimiskyselyn tiiviimpi yhdistäminen toisiinsa. Nykyisessä mallissa oppimiskyselystä ei saavuteta sitä hyötyä, mikä integroimalla kysely oppaaseen voitaisiin saavuttaa. Tämä edellyttäisi uutta lähestymistapaa sekä oppaan toteutukseen että oppimiskyselyyn.