Tavarajunien etuajassakulku - selvitys
Koivisto, Miika (2013)
Koivisto, Miika
Hämeen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304305632
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304305632
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kehittää ratakapasiteetin hallintaa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sekä tavarajunien etuajassakulun vaikutuksia että liikenteenohjaajien suhtautumista tavarajunien etuajassakulkuun. Etuajassakulku määriteltiin positiiviseksi poikkeamaksi suhteessa junan suunniteltuun aikatauluun.
Tutkimuksen toimeksiantaja oli Liikennevirasto, joka toimii liikenteenohjauksesta vastaavana viranomaisena, ratainfran haltijana ja ratakapasiteetin myöntäjänä Suomen rataverkolla. Liikenneviraston yhtenä tavoitteena on täsmällinen junaliikenne.
Tutkimuksessa sovellettiin täsmällisyyden poikkeamien, erityisesti myöhässäkulun, samankaltaisuutta. Tutkimuksessa käytettiin tutkimusmenetelminä laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Aineistoina käytettiin sekä Liikenneviraston junien seurantajärjestelmän (JUSE) ja LIIKE-tietojärjestelmän aineistoja että täsmällisyydestä ja tavaraliikenteestä julkaistuja artikkeleja.
Eniten vaikutuksia tavarajunien etuajassakululla havaittiin liikenteenohjauksen toimintaan, kapasiteettiin, junaliikenteeseen ja ratainfran kunnossapito- ja huoltotöihin. Haastattelujen perusteella osa liikenteenohjaajista suhtautui tavarajunien etuajassakulkuun positiivisesti ja osa negatiivisesti. Liikenteenohjaajien suhtautuminen jakautui myös alueellisen ja liikenteellisen liikenteenohjaustaustan mukaan.
Tutkimuksessa suositeltiin ratakapasiteetin jakoprosessin, täsmällisyysseurannan, reaaliaikaisen junien kulkutiedon välittämisen ja yhteistyön kehittämistä sekä operatiivisten toimijoiden yhteisten pelisääntöjen luomista. Jatkotutkimusaiheiksi ehdotettiin sekä seuranta- ja ohjausjärjestelmien kehittämistä liikenteellisten vaikutusten havaittavuuden näkökulmasta että kansainvälistä vertailua tavarajunien etuajassakulusta.
Tutkimuksen toimeksiantaja oli Liikennevirasto, joka toimii liikenteenohjauksesta vastaavana viranomaisena, ratainfran haltijana ja ratakapasiteetin myöntäjänä Suomen rataverkolla. Liikenneviraston yhtenä tavoitteena on täsmällinen junaliikenne.
Tutkimuksessa sovellettiin täsmällisyyden poikkeamien, erityisesti myöhässäkulun, samankaltaisuutta. Tutkimuksessa käytettiin tutkimusmenetelminä laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Aineistoina käytettiin sekä Liikenneviraston junien seurantajärjestelmän (JUSE) ja LIIKE-tietojärjestelmän aineistoja että täsmällisyydestä ja tavaraliikenteestä julkaistuja artikkeleja.
Eniten vaikutuksia tavarajunien etuajassakululla havaittiin liikenteenohjauksen toimintaan, kapasiteettiin, junaliikenteeseen ja ratainfran kunnossapito- ja huoltotöihin. Haastattelujen perusteella osa liikenteenohjaajista suhtautui tavarajunien etuajassakulkuun positiivisesti ja osa negatiivisesti. Liikenteenohjaajien suhtautuminen jakautui myös alueellisen ja liikenteellisen liikenteenohjaustaustan mukaan.
Tutkimuksessa suositeltiin ratakapasiteetin jakoprosessin, täsmällisyysseurannan, reaaliaikaisen junien kulkutiedon välittämisen ja yhteistyön kehittämistä sekä operatiivisten toimijoiden yhteisten pelisääntöjen luomista. Jatkotutkimusaiheiksi ehdotettiin sekä seuranta- ja ohjausjärjestelmien kehittämistä liikenteellisten vaikutusten havaittavuuden näkökulmasta että kansainvälistä vertailua tavarajunien etuajassakulusta.