Tahtikone ja sen säätimen toiminta
Niemi-Nikkola, Timo (2013)
Niemi-Nikkola, Timo
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304305672
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304305672
Tiivistelmä
Tampereen ammattikorkeakoulun sähkölaboratoriossa tehtiin tutkimuksia Stamfordin BCA 164 A tahtikoneelle ja sen säätimelle SA465-2 myöhempää opetustarkoitusta varten.
Tahtikoneen ominaisuuksia tutkittiin tyhjäkäynti- ja oikosulkukokeen avulla. Vertailtaessa tyhjäkäynti- ja oikosulkukokeen tuloksia teoreettisiin kuvaajiin voitiin todeta kokeiden onnistuneen. Tahtikoneelle määritettiin myös reaktanssit, kuten pitkittäinen ja poikittainen tahtireaktanssi sekä pitkittäinen ja poikittainen alkureaktanssi. Reaktanssien määrityksessä ilmeni mittauksien aikana ongelmia, koska tahtikoneen magnetointi toteutettiin harjattomasti. Sen vuoksi kaikkia reaktansseja ei ollut mahdollista määrittää, koska tahtikoneen käämitykseen ei voitu tehdä tarvittavia mittauskytkentöjä. Ainoastaan tahtireaktanssien ja pitkittäisen alkureaktanssin mittaustulokset olivat lähellä valmistajan ilmoittamia arvoja. Nollareaktanssia ei koneen rakenteen vuoksi määritetty ollenkaan.
Tahtikoneen säätö- ja kuormituskäyrämittauksia varten kone tahdistettiin sähköverkkoon ja tahdistuksesta laadittiin ohjeet opetuskäyttöä varten. Tahtikoneen sähköverkkoon tahdistaminen onnistui ilman ongelmia. Molemmissa mittauksissa jarrugeneraattorilla luotiin tahtikoneelle kuorma. Säätö- ja kuormituskäyrän mittaukset onnistuivat, sillä mittauksien kuvaajat vastasivat teoreettisia kuvaajia.
Työssä tutkittiin myös tahtikoneen säätimen SA465-2 toimintaa. Tutkimuksissa ja testeissä todettiin, että säädin oli ilmeisesti rikki, koska sillä ei ollut mahdollista toteuttaa magnetoinnin säätöä. Säätimestä esiteltiin eri säätöjen toimintaa, mutta niiden toimintaa ei voitu käytännössä kokeilla.
Tahtikoneen ominaisuuksia tutkittiin tyhjäkäynti- ja oikosulkukokeen avulla. Vertailtaessa tyhjäkäynti- ja oikosulkukokeen tuloksia teoreettisiin kuvaajiin voitiin todeta kokeiden onnistuneen. Tahtikoneelle määritettiin myös reaktanssit, kuten pitkittäinen ja poikittainen tahtireaktanssi sekä pitkittäinen ja poikittainen alkureaktanssi. Reaktanssien määrityksessä ilmeni mittauksien aikana ongelmia, koska tahtikoneen magnetointi toteutettiin harjattomasti. Sen vuoksi kaikkia reaktansseja ei ollut mahdollista määrittää, koska tahtikoneen käämitykseen ei voitu tehdä tarvittavia mittauskytkentöjä. Ainoastaan tahtireaktanssien ja pitkittäisen alkureaktanssin mittaustulokset olivat lähellä valmistajan ilmoittamia arvoja. Nollareaktanssia ei koneen rakenteen vuoksi määritetty ollenkaan.
Tahtikoneen säätö- ja kuormituskäyrämittauksia varten kone tahdistettiin sähköverkkoon ja tahdistuksesta laadittiin ohjeet opetuskäyttöä varten. Tahtikoneen sähköverkkoon tahdistaminen onnistui ilman ongelmia. Molemmissa mittauksissa jarrugeneraattorilla luotiin tahtikoneelle kuorma. Säätö- ja kuormituskäyrän mittaukset onnistuivat, sillä mittauksien kuvaajat vastasivat teoreettisia kuvaajia.
Työssä tutkittiin myös tahtikoneen säätimen SA465-2 toimintaa. Tutkimuksissa ja testeissä todettiin, että säädin oli ilmeisesti rikki, koska sillä ei ollut mahdollista toteuttaa magnetoinnin säätöä. Säätimestä esiteltiin eri säätöjen toimintaa, mutta niiden toimintaa ei voitu käytännössä kokeilla.