Kromogeenisten virtsaviljelymaljojen vertailututkimus

Abstract

Tutkimus on tehty Keski-Suomen sairaanhoitopiiri laboratorioliikelaitos KESLABin pyynnöstä. Vertailututkimuksen tavoitteena oli löytää malja, jolta voitaisiin silmämääräisesti havaita yleisimmät virtsatieinfektioita aiheuttavat bakteerit suoraan bakteeri-pesäkkeiden väristä. Viljelimme 106 virtsanäytettä, joista jokainen viljeltiin kolmelle eri valmistajan maljalle.

Virtsaviljelyä tehdään virtsatieinfektioiden toteamista ja seurantaa varten. Virtsatieinfektion yleisin aiheuttaja on E. coli (Escherichia coli) –bakteeri, joka aiheuttaa jopa 90 % tapauksista. Virtsatieinfektioiden diagnostiikassa ja hoidossa on näytteen laadulla, säilytyksellä ja kuljetuksella erittäin tärkeä osa. Nämä tekijät vaikuttavat luotettavan tuloksen saamiseen.

Virtsan bakteeriviljelyllä pyritään löytämään uropatogeenejä eli virtsatieinfektioita aiheuttavia bakteereja. Virtsaviljelyn tarkoituksena on saada bakteeri kasvamaan selvästi erillisenä pesäkkeenä maljalla, josta bakteerin tunnistuskoe ja mikrobilääkkeen herkkyysmääritys on helppo suorittaa. Eri bakteereista muodostuu maljan elatusaineen pinnalle erilaisia pesäkkeitä.

Tutkimuksessa vertailtiin kolmen erilaisen kromogeenisen maljan differentiaaleja ominaisuuksia bakteeripesäkkeiden kasvun määrän ja värin perusteella. Kromogeenisten maljojen elatusaineena on käytetty agaria eli polysakkaridiseosta. Agariin on lisätty väriä muodostavia yhdisteitä, jotka entsyymi-substraattireaktion seurauksena värjäävät maljalla kasvavat bakteeripesäkkeet tietyn värisiksi.

Tutkimuksen perusteella viljelmien pesäkemorfologiassa ja kasvun määrässä ei havaittu huomattavia eroja maljojen välillä. Värireaktiot olivat tyypillisiä verrattaessa maljojen valmistajien esitteisiin. Tutkimuksen perusteella voi todeta, että nykyisin käytössä oleva CHROMagar™ Orientation malja oli näistä kolmesta vaihtoehdosta paras sekä viljeltävyyden että selkeimpien värireaktioiden muodostumisen vuoksi.

This study was conducted at the request of Central Finland´s Health Care laboratory KESLAB. The objective of this comparative study was to find a dish on which it would be possible to visually observe the color of the bacterial colony and directly find the most common bacteria causing urinary tract infection. A total of 106 urine samples were cultivated, each of them on three dishes from three different manufacturers.

Urine culture is done for the detection and monitoring of urinary tract infections. The most common cause of urinary tract infections is the E. coli (Escherichia coli) –bacteria, causing as many as 90 % of the cases. The urine samples’ quality, storage and transport have an important role in the diagnosis and treatment of urinary tract infections. These factors have an impact on the reliability of the results.

With the help of urine culture it is possible to find uropathogenes in other words bacteria that cause urinary tract infections. The purpose of a urine culture is to make the bacteria grow on a dish as clearly separate colonies where the bacteria identification and their microbial drug susceptibility testing is easy to accomplish. Different bacteria form dif-ferent kinds of colonies on the surface of the culture medium.

In our study we compared the differential features of three chromogenic dishes on the bases of bacterial colony growth in terms of their number and color. The medium used in the chromogenic dishes was agar which is also known as a polysaccharide mixture. The agar was supplemented with color-forming compounds which colored the bacterial colonies on the dish with a specific color as a result of an enzyme substrate reaction.

According to the results, there were no significant differences in the plantation colony morphology and in the extent of growth between different dishes. The color reactions were typical compared to the brochures of the dish manufactures. The study shows that CHROMagar™ Orientation dish, which the one used at this moment, was the best of these three options on its cultivation features and the clearest color-forming reaction.