Välbefinnande på arbetsplatsen inom branscherna för informations– och kommunikationsteknik samt social– och hälsovård : En tvärsnittsstudie

Abstract

I detta examensarbete granskades välbefinnande i arbete inom informations– och kommunikationstekniska (IKT) branschen och social– och hälsovårdsbranschen med hjälp av enkätsvar. Syftet med arbetet var att jämföra arbetstagarnas välbefinnande i arbete i de båda branscherna. Som teoretisk referensram fungerade den så kallade arbetshälsotrappan (Otala & Ahonen) och känsla av sammanhang (Antonovsky). Arbetets frågeställning var följande: Hur ser välbefinnande på arbetsplatserna ut bland arbetstagarna inom IKT – branschen respektive social– och hälsovårdsbranschen? Vilka likheter och olikheter kan man identifiera mellan målgruppernas välbefinnande i arbete? Enkätsvaren var insamlade från två olika projekt, WASI och OSUVA. WASI står för ” Work Ability and Social Inclusion” och projektets syfte är att förbättra arbetshälsan inom IKT– branschen. OSUVA är ett forsknings– och utvecklingsprojekt inom vilket ledarskapet för tvärvetenskaplig delaktighetsbaserad innovationsverksamhet inom social– och hälsovården undersöks och utvecklas. KIVA–enkäten bestod av sju frågor och användes för att klarlägga arbetsplatsernas välbefinnande i arbete. De erhållna svaren från KIVA–enkäten sammanställdes med hjälp av statistikprogrammet SPSS. För att få svar på frågeställningarna räknades medelvärdet i varje fråga som sedan jämfördes mellan de båda branscherna. Resultaten visade att båda branscherna för tillfället hade ett relativt gott välbefinnande på arbetsplatsen (medelvärdet för IKT 7,79 och för social– och hälsovård 7,46). De främsta resultaten var att IKT– branschens representanter i jämförelse med representanter från social– och hälsovården upplevde mer meningsfullhet i sitt arbete, ansåg att den närmaste förmannen fungerade bättre som förman och kunde i större utsträckning påverka sådant, som berörde deras arbete.

In this thesis we focused on the well–being at work within the occupations of information and communications technology (ICT) and health and social care. The goal of this study was to compare the well–being at work between the employees in these two occupations with the help of a specific survey. Our thesis is grounded on the so–called stairs of well– being at work (Otala & Ahonen) and on the concept of sense of coherence (Antonovsky). Our questions were: How does the well–being at work look like within the occupation information and communications technology and health and social care? Can one identify any similarities and differences between these work groups’ well–being at work? The surveys that we analyzed were gathered from two different projects, WASI and OSUVA. WASI stands for” Work Ability and Social Inclusion” and the aim of the project is to improve work health within the occupation ICT. OSUVA is a project based on research and development inside the occupation health and social care. The main goal is to improve the ability to lead innovational activity built on collaboration between interdisciplinary working units. These two projects have used the so–called KIVA–survey as a method to collect data from the field. The KIVA–survey consisted of seven questions and was used to map out the well–being at work. The results of this survey were summered and the mean was calculated with the help of the statistic program SPSS. The results showed that the well– being at work was, in both occupations, on a relatively good level (mean within ICT: 7,79 and within health and social care: 7,46). The main findings were that the ICT unit experienced, in comparison with the health and social care unit, that its work was more meaningful and felt that its closest superiors had better leadership qualities. The workers of the ICT unit could also affect their own work more often.

Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin informaatio– ja viestintäteknologia–alan (ICT) sekä sosiaali- ja terveysalan työhyvinvointia kyselyn avulla. Tämän työn tarkoituksena oli verrata näiden kahden alan työhyvinvointia keskenään. Käytimme työhyvinvoinnin portaat– mallia (Otala & Ahonen) sekä koherenssin tunne–teoriaa (Antonovsky) opinnäytetyömme alustana. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset olivat seuraavat: Miltä työhyvinvointi näyttää informaatio– ja viestintäteknologia–alan sekä sosiaali– ja terveysalan keskuudessa? Ilmeneekö näissä kahdessa alassa samankaltaisuuksia ja erilaisuuksia työhyvinvoinnin suhteen? Kyselylomake, jota käytettiin, oli peräisin kahdesta eri projektista, WASI ja OSUVA. WASI– hankkeen (Work Ability and Social Inclusion) tarkoituksena on parantaa informaatio- ja viestintäteknologian työntekijöiden työhyvinvointia. OSUVA on tutkimus- ja kehitysprojekti, jonka päämääränä on tutkia sekä kehittää osallistuvaa innovaatiotoimintaa ja sen johtamista edistäviä tekijöitä monialaisesti. Kohderyhmänä toimii sosiaali- ja terveysala. Tutkittavien työhyvinvointia mitattiin KIVA– lomakkeella, joka sisälsi seitsemän eri kysymystä. Kustakin kysymyksestä laskettiin molempien työntekijäryhmien vastauksien keskiarvot (ka) tilasto–ohjelma SPSS:n avulla. Tulokset osoittivat, että alojen työhyvinvointi oli melko hyvä (informaatio– ja viestintäteknologia– alan ka 7,79 ja sosiaali– ja terveysalan ka 7,46). Informaatio– ja viestintäteknologia– alan työntekijät kokivat sosiaali– ja terveysalan työntekijöitä useammin enemmän merkitystä työssään. He kokivat myös sosiaali– ja terveysalan edustajia useammin, että heidän lähin esimies toimi hyvänä esimiehenä ja pystyivät myös suuremmassa mittakaavassa vaikuttamaan työhönsä koskeviin asioihin.