Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Tampereen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Tampereen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Sähköautojen latausinfran esisuunnittelu

Kyrö, Antti (2013)

 
Avaa tiedosto
Kyro_Antti.pdf (2.227Mt)
Lataukset: 


Kyrö, Antti
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305066569
Tiivistelmä
Sähköauton massatuotantoa ollaan aloittamassa tai on jo aloitettu monissa teollisuusmaissa. Suomessa sähköauton yleistymistä katukuvassa jarruttavat haastavat sääolosuhteet ja korkea verotus. Latausasemien ja latauspisteiden kehittämistä ja markkinoille tuloa jarruttaa kesken oleva standardointi. Sekä maailmanlaajuinen, että Euroopanlaajuinen standardisointi on vielä monilta osin kesken ja uusia standardeja ollaan joko julkaisemassa tai valmistelemassa.

Eri valmistajat kuten ABB ja Ensto, ovat julkaisseet ja tuoneet markkinoille omia versi-oitaan latausasemista. Erivalmistajien mallit eroavat toisistaan paitsi ulkonäöltään, myös joiltain osin ominaisuuksiltaan. Markkinoilla on tarjolla kolmea erikokoista latausnopeutta käyttävää latausasemaa. Latausnopeudet ovat hidaslataus, keskinopea lataus ja pikalataus. Latausasemat vaativat lataustehon mukaan erilaisia mitoituskriteerejä kaapeleiden ja suojausten suhteen.

Suomen vuosittainen sähköenergiantuotanto riittää kattamaan sähköauton lataukseen tarvittavan latausenergian, vaikka jokaisella ajokykyisellä suomalaisella olisi sähköauto. Ilman että latausta kyetään porrastamaan, huippukulutuksen piikki ylittyisi yli kaksinkertaisesti. Tällöin Suomen omatuotanto ei riitä kattamaan sähköauton latauksenkulutusta, vaan jouduttaisiin ostamaan tuontisähkö ulkomailta tai rakentamaan lisää tuotantokapasiteettia.

Tasavirralla tehtävät lataukset saattavat aiheuttaa verkkoon harmonisia yliaaltoja. Yli-aaltoja voidaan torjua erilaisilla suodattimilla. Yliaallot saattavat summautua nollajohtimessa. Tästä syytä nollajohdin yleensä mitoitetaan suuremmaksi kuin vaihejohtimet. Vaihtovirralla tapahtuvista latauksista ei ole yliaaltojen kannalta samanlaista haittaa verkon virtaan kuin tasajännitelatauksella.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste