Työyhteisötaidot avaimena työhyvinvointiin : työyhteisötaitojen arviointiin tarkoitetun mittarin kehittäminen lääkinnällisessä kuntoutuksessa

Abstract

Suomessa tavoitellaan yhä pidempiä työuria. Tämä edellyttää työyhteisöiltä työhyvinvoinnin jatkuvaa rakentamista ja ylläpitämistä. Työelämätutkimus nostaa esille työyhteisötaidot, kun puhutaan työyhteisön toimivuudesta ja työhyvinvoinnista. Työyhteisötaitojen on todettu parhaimmillaan lisäävän työhyvinvointia ja työyhteisön jäsenten kykyä sitoutua työhön. Tämän kehittämisprojektin tavoitteena oli edistää työyhteisötaitojen arviointia ja sen hyödyntämistä Turun hyvinvointitoimialan lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Projektin tarkoituksena oli kehittää työyhteisötaitojen arviointiin tarkoitettu mittari, jota voidaan hyödyntää niin yksilö-, tiimi- kuin yksikkötasolla. Projektin tutkimuksellinen osa oli kaksivaiheinen. Ryhmähaastattelulla (N=6) selvitettiin lääkinnällisen kuntoutuksen työntekijöiden näkemyksiä työyhteisötaidoista ja niiden yhteydestä työhyvinvointiin. Analysointi tehtiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Haastattelututkimuksen tulosten ja teoriatiedon pohjalta kehitettiin mittari työyhteisötaitojen arviointiin. Mittari pilotoitiin survey-tutkimuksena lääkinnällisen kuntoutuksen henkilökunnalle (N=128). Mittarin avulla selvitettiin, millaisiksi lääkinnällisen kuntoutuksen työntekijät arvioivat omat ja työyhteisönsä työyhteisötaidot. Saadut vastaukset (n=100) analysoitiin kvantitatiivisesti SPSS – ohjelman avulla. Samalla testattiin työyhteisötaitojen arviointiin tarkoitetun mittarin luotettavuutta. Ryhmähaastattelututkimuksen tulosten perusteella työyhteisötaidot voitiin lääkinnällisessä kuntoutuksessa jakaa viiteen pääkategoriaan. Näitä olivat vuorovaikutusta edistävät valmiudet, ammatillisen kasvun valmiudet, yhdessäoloa ja yhteistoimintaa edistävät valmiudet, valmiudet toimivan työyhteisön rakentamiseksi sekä yhteisöllisyyttä ja hyvää työilmapiiriä edistävät valmiudet. Näitä viittä pääkategoriaa käytettiin työyhteisötaitojen arviointiin tarkoitetun mittarin kehittämisen pohjana. Kyselytutkimuksen tulosten perusteella lääkinnällisen kuntoutuksen työyhteisötaidollisia vahvuuksia olivat kanssakäyminen työyhteisössä, suhtautuminen työtovereihin ja voimavaralähtöisyys työssä. Kehittämisalueina voitiin kyselyn perusteella pitää palautekulttuuria työyhteisössä, työyhteisön työssä jaksamista tukevaa toimintatapaa ja avoimuutta työyhteisössä. Kaikki työyhteisötaidot näyttivät korreloivan positiivisesti keskenään. Mittarin sisäinen johdonmukaisuus osoittautui SPSS -analyysin perusteella hyväksi. Mittaria on suunniteltu hyödynnettävän kehityskeskusteluissa ja työyksikön strategisessa suunnittelussa. Projektin voidaan todeta onnistuneen sille määritellyssä tehtävässä.

The aim of this development project was to improve evaluation of work community skills in Medical Rehabilitation at The City of Turku’s Welfare Division. The purpose of the project was to create a survey, which can be used in the evaluation of work community skills concerning employees, employee teams or the whole work community. The research was both quantitative and qualitative. First there was a group interview of work community skills for six employees in medical rehabilitation. The group interview was litterated and analyzed using an inductive analysis. According to the results the work community skills consisted of five main categories; communication skills at work, competencies for professional growth, competencies for being together and working together, capabilities to build a successful work community and capabilities to improve communality and A good work climate. The quantitative part of the research was a work community skills survey. It was based on the results of the group interview and the theoretical knowledge of work community skills. The work community skills survey was sent to all employees (N=128) at a medical rehabilitation unit. The data analysis (n=100) was done by using a SPSS-programme. According to the results all work community skills seem to correlate positively with each other. The employees evaluated that the co-operation skills at their work community are at a good level, as well as their attitude to work colleagues. Also the recognition of human resources at work seemed to be good. The employees thought that the feedback culture of the work community and the openness of the communication could be better and that their coping with workload could be better supported. According to the SPSS –analysis the work community skills survey turned out to be internally logical. The survey could probably be used in various work communities. In medical rehabilitation there is a plan to use it at both employee and employee team levels as well as in strategic planning of the work community.