Esimiehen heikot taidot tunneälyn käytössä
Johansson, Hanna-Mari (2009)
Johansson, Hanna-Mari
Pirkanmaan ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912067171
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912067171
Tiivistelmä
Johtajuus on kauneuden kaltaista: vaikeaa määritellä, mutta nähdessään sen kyllä tunnistaa. Ovatko kaikki esimiehet synnynnäisesti tunneälykkäitä vai onko olemassa joitakin poikkeavia piirteitä? Entä kuinka isossa roolissa ovat alaistaidot työyhteisössä vai onko esimies yksin vastuussa siitä, miten työpaikalla voidaan? Kun ihmissuhteet syvenevät ja eteen tulevien elämäntilanteiden ja haasteiden ratkaiseminen helpottuu, niin kaikkea ei tarvitse tehdä yksin. On tehty tutkimuksia, joiden mukaan tunneäly helpottaa johtamista työpaikoilla ja se auttaa myös ymmärtämään erilaisia ihmisiä muuttuvissa ympäristöissä.
Tunteet voidaan kokea myönteisinä tai / ja kielteisinä. Erilaiset jaottelut myönteisiin ja kielteisiin eivät kuitenkaan kerro koko totuutta tunteista ja niiden vaikutuksista. Tunteet ohjaavat toimintaamme ja ovat mukana lähes kaikessa mitä teemme. Sosiaalisten suhteiden solmiminen ja kanssaihmisten auttaminen sujuu helpommin, uskallus uuden kokeilemiseen kasvaa ja luovuus lisääntyy. Positiivisten tunteiden vallassa toiminta on sujuvaa ja helppoa. Ollaan ikään kuin välittömässä toiminnallisessa vuorovaikutuksessa maailmaan. Moraalisten tunteiden kuten syyllisyyden ja häpeän tarkoituksena on rajoittaa epäsosiaalista käyttäytymistä. Häpeän tunne onkin ehkä yksi kipeimmistä kokemuksista. On syytä miettiä, missä määrin juuri tämän tunteen välttäminen motivoi ihmisiä pysymään tietyissä rajoissa ja toimimaan tiettyjen ihanteiden mukaan.
Tunneäly on kykyä tunnistaa ja tulkita itsestä ja toisista ihmisistä nousevia tunteita sekä tuottaa näistä tunnehavainnoista asianmukaisia päätelmiä ja säätelytoimia oman ajattelun ja toiminnan tueksi. Oman tunneälyn kehittäminen on ennen kaikkea kiinni rohkeudesta, halusta ja innostuksesta.
Empaattisuus, arvostus, aito läsnäolo ja henkilökohtaisuus ovat niitä keinoja, joilla pystytään syventämään omia vuorovaikutussuhteitaan. Kaikkien onneksi myös tunneälyä voi opetella. Tunneälykkyys auttaa usein myös siinä, että tun-neälykkäät ihmiset suhtautuvat omiin kielteisiin tunteisiinsakin sallivasti.
Tunteet voidaan kokea myönteisinä tai / ja kielteisinä. Erilaiset jaottelut myönteisiin ja kielteisiin eivät kuitenkaan kerro koko totuutta tunteista ja niiden vaikutuksista. Tunteet ohjaavat toimintaamme ja ovat mukana lähes kaikessa mitä teemme. Sosiaalisten suhteiden solmiminen ja kanssaihmisten auttaminen sujuu helpommin, uskallus uuden kokeilemiseen kasvaa ja luovuus lisääntyy. Positiivisten tunteiden vallassa toiminta on sujuvaa ja helppoa. Ollaan ikään kuin välittömässä toiminnallisessa vuorovaikutuksessa maailmaan. Moraalisten tunteiden kuten syyllisyyden ja häpeän tarkoituksena on rajoittaa epäsosiaalista käyttäytymistä. Häpeän tunne onkin ehkä yksi kipeimmistä kokemuksista. On syytä miettiä, missä määrin juuri tämän tunteen välttäminen motivoi ihmisiä pysymään tietyissä rajoissa ja toimimaan tiettyjen ihanteiden mukaan.
Tunneäly on kykyä tunnistaa ja tulkita itsestä ja toisista ihmisistä nousevia tunteita sekä tuottaa näistä tunnehavainnoista asianmukaisia päätelmiä ja säätelytoimia oman ajattelun ja toiminnan tueksi. Oman tunneälyn kehittäminen on ennen kaikkea kiinni rohkeudesta, halusta ja innostuksesta.
Empaattisuus, arvostus, aito läsnäolo ja henkilökohtaisuus ovat niitä keinoja, joilla pystytään syventämään omia vuorovaikutussuhteitaan. Kaikkien onneksi myös tunneälyä voi opetella. Tunneälykkyys auttaa usein myös siinä, että tun-neälykkäät ihmiset suhtautuvat omiin kielteisiin tunteisiinsakin sallivasti.
