Pieninä palasina maailmalta - Näkökulmia kulttuuritapahtumien onnistumisen edellytyksiin : Case Kulttuurimarraskuu

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia, millä tavalla monitaiteellisen kaupunkifestivaalin kannattavuuden edellytyksen rakentuvat. Case – esimerkkinä on kaupunkifestivaali Kulttuurimarraskuu. Tutkimus on rajattu koskemaan uuden kolmannen sektorin tapahtumatuotantotoimintaa. Jotta kannattavuuden edellytyksiä voitaisiin tutkia, on määriteltävä se viitekehys josta toimintaa tarkastellaan. Kulttuurimarraskuu sijoittui verkosto-organisaationa ns. uuden kolmannen sektorin alueelle. Tästä näkökulmasta kannattavuuden tukipilareita ovat toimintaympäristön tarjoamat mahdollisuudet ja tuotanto-organisaation kyky hyödyntää niitä. Koska uuden kolmannen sektorin toiminta on markkinaperusteista, on perusteltua soveltaa tutkimukseen liiketaloudellisia analysointimenetelmiä. Analysointimenetelmiä hyödyntäen luodaan kokonaiskuva, joka auttaa hahmottamaan toiminnan vahvuuksia ja heikkouksia sekä ymmärtä-mään mahdollisuuksia ja uhkatekijöitä. Kulttuurimarraskuun keskeinen ongelma oli, että suuri osa sen vahvuuksista oli myös sen heikkouksia. Toimintaan sisältyi riskejä, jotka toteutuivat. Huolellinen riskikartoitus toimintaympäristön analysointia hyödyntäen tapahtuman suunnittuvaiheessa olisi todennäköisesti tuottanut tuloksen, että tapahtuman tuottaminen ei ole kannattavaa tai toimintaajatusta on ratkaisevasti muutettava. Kenties Seinäjoen kaupunkiin ei niinkään olisi tarvittu uutta tapahtumaa, vaan kulttuuritoimijoiden markkinoinnillista yhteistyötä vahvistava väline.

The purpose of the thesis is to explore how the wherewithal for the profitability of cultural festivals is founded. The case study is called Kulttuurimarraskuu festival. The research was outlined to relate to the field of "new third industrial", which refers to a non-governmental and non-profit cultural management. From the subtext of new third industrial the wherewithal for profitability is based on the opportunities of the operational environment and the ability of the organization responsible to utilize them. The study applies business-based methods of analysis. This approach enables to create a general view of the activity in hand. This helps to piece together the strengths and weaknesses of the process and the external opportunities and threads. The major problem of Kulttuurimarraskuu seems to be that most of its strengths were also its weaknesses. In other words there were risks involved which were actualized. An Accurate mapping of the risks beforehand would probably have given the conclusion that producing the event is not profitable without radically changing the concept. It also seems that there was no demand for the Kulttuurimarraskuu in its present form. Perhaps the city of Seinäjoki where the Kulttuuri-marraskuu was held did not need another event. However, it seems that there is a demand for a shared marketing device to strengthen the cooperation between the areas culture scene and the people working among it.