Energiapuun korjuu ja metsänomistajien mielipiteet

Abstract

Työn tavoite oli selvittää, kuinka tyytyväisiä ne metsänomistajat ovat, joille on tehty energiapuuhakkuita, sekä miksi metsänomistajat, joilla olisi mahdollisuus myydä energiapuuharvennuksia, eivät ole niitä myyneet. Johtuuko se lähipiirin urakoitsijoiden työn laadusta? Löytyykö suomenkielisillä ja ruotsinkielisillä metsänomistajilla eroja suhtautumisessa energiapuukauppaan? Tutkimus koskee kaikenlaisia energiapuukauppoja, ei vain energiapuuharvennuksia.

Jotta saataisiin yllä mainittuihin kysymyksiin vastauksia, käytettiin empiiristä tutkimusta, joka sisältää kyselyosan. Kyselylomake lähetettiin 300 metsänomistajalle. Näistä 150 kyselylomaketta lähetettiin Metsä Groupin Seinäjoen piirin asiakkaille ja saman verran Metsä Groupin Vaasan piiriin.

Palautetut lomakkeet analysoitiin ja analyysien perusteella on yritetty saada vastauksia yllä mainittuihin kysymyksiin. Kaiken kaikkiaan metsänomistajat ovat tyytyväisiä urakoitsijoiden tekemään työhön. Seinäjoen piirissä metsänomistajat vaikuttivat olevan aktiivisempia metsäasioissa verrattuna Vaasan piirin metsänomistajiin. Tutkimus avasi myös itselleni monta uutta kysymystä ja antoi uusia näkökulmia asioihin.

The meaning of this study was to get information of the forest owner’s opinions about the logging of forest energy. 300 forest owners who have sold forest energy to Metsa Group took part of this study. The study took place in Metsa Groups district in Seinajoki and Vaasa. To get response of the owner’s views there where sent 300 questionnaires (150 in each district) which consisted of 23 questions.

116 questionnaires were returned, 62 from Seinajoki district and 54 from Vaasa district. The answers of the questions were analysed and these analyses showed only small differences between the two regions; in Seinajoki district they were a little bit more active in forestry than in Vaasa district.

Meningen med detta arbete var att få reda på hur nöjda de skogsägare är som sålt energived åt Metsä Group, samt om man med hjälp av detta kan svara på varför så många ungskogar inte blir skötta. Kan det bero på att skogsägarna är missnöjda med kvaliteteten på det arbete som traktens entreprenörer utför. Undersökningen berör inte bara energiuttag ur ungskogar, utan även tillvaratagande av grot och stubbrytning.

Svar på ovan nämnda frågor har man strävat till att få genom en empirisk undersökning. Genom att granska olika undersökningar som gjorts rörande drivning av energived, har utformats ett frågeformulär. Frågeformuläret sändes sedan till 300 skogsägare som sålt energived åt Metsä Group. 150 frågeformulär skickades till skogsägare i Metsä Groups Seinäjoki distrikt och lika många till Metsä Groups Vasa distrikt. Utgående från de returnerade (116 st) frågeformulären har sedan gjorts analyser för att få svar på frågorna.

På basis av svaren från analyserna, kan man säga att det i det stora hela inte finns någon större skillnad mellan skogsägarna i de två olika distrikten. Men några slutsatser kunde man dra; att skogsägarna i Seinäjoki distriktet verkar vara aktivare än de i Vasa distriktet och att skogsägarna över lag verkar vara nöjda med hur drivningen av energived fungerar.