Hyvän ilmatiiviyden toteutuminen pientalojen korjauksissa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia, miten hyvä ilmatiiviys saavutetaan vanhemman pientalokannan korjausten jälkeen. Lisäksi tutkitaan ilmanvaihdon toimivuutta ja riittävyyttä. Pääasialliset tutkimusmenetelmät ovat ilmatiiviysmittaus ja lämpökuvaus sekä ilmanvaihdon toiminnan tutkiminen merkkiainemittauksella.

Opinnäytetyön tilaaja on LPR-arkkitehdit Oy. Tilaaja osoitti tutkimuksen kohteeksi kaksi 1700–1800-luvuilla valmistunutta rakennusta. Tutkimuksen tekijän toimesta valittiin lisäksi kaksi vertailukohdetta, jotka ovat 1800-luvulla valmistunut ja 1900-luvun alussa valmistunut rakennus. Yhteistä kaikille rakennuksille on se, että niihin on tehty laajat korjaukset 2000-luvun alussa.

Mitattujen ilmatiiviyslukujen keskiarvot olivat n50 = 12,2 1/h ja q50 = 10,4 m3/hm2. Kaikista tutkituista rakennuksista löytyi ilmavuotoja rakenteitten liitoskohdista sekä ikkunoista ja ovista. Rakennusten ilmanvaihtokertoimet olivat pääosin riittäviä. Ilmanvaihdon tehokkuudessa ei voitu havaita merkittävää eroa painovoimaisen ja koneellisen ilmanvaihdon välillä.

The aim of this thesis was to research the actual after-repair air tightness of older detached houses. The study also addressed the performance and adequacy of ventilation. The main research methods were the measuring of air tightness and thermal imaging, as well as ventilation investigation using tracer gas.

The study was commissioned by LPR-arkkitehdit Oy. The customer offered two buildings from the 18th and 19th centuries as the focus of investigation. The author of this thesis additionally chose, for the purpose of comparison, two other buildings, one built in the 19th century and the other completed in the early years of the 20th century. What all these buildings have in common is that they have undergone extensive repairs at the beginning of the 21st century.

The average measured air tightness was n50 = 12.2 1/h and q50 = 10.4 m3/hm2. Air leaks were found at structural junctions as well as windows and doors in all measured buildings. The air change rates were mostly sufficient. There was no significant difference in efficiency between natural and forced ventilation.