Vesiensuojelukosteikkojen toimivuuden arviointi osana opetusta
Alanen, Veera (2013)
Alanen, Veera
Turun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305138063
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305138063
Tiivistelmä
Turun ammattikorkeakoulussa toteutettiin syksyllä 2012 "T&K&I toiminnan tuominen osaksi vesialan opetusta osallistavan inventointimenetelmän avulla" –hanke, jossa kolmen eri koulutusohjelman opiskelijat keräsivät maastokäyntien aikana tietoja Aurajoen valuma-alueella sijaitsevista laskeutusaltaista ja arvioivat niiden toimivuutta. Hankkeen tarkoituksena oli lisätä tietoa pienten vesiensuojelurakenteiden toimivuudesta sekä antaa hankkeeseen osallistuneille opiskelijoille mahdollisuus tutkimustaitojensa kehittämiseen. Tiedonkeruussa käytettiin apuna hanketta varten kehitettyä inventointimenetelmää ja pyrkimyksenä on, että menetelmän voisivat lähitulevaisuudessa ottaa käyttöön myös ympäristön tilan seurannan vapaaehtoistoimijat.
Opinnäytetyön tarkoituksena on inventointimenetelmän kehittäminen sekä hankkeeseen osallistuneiden opiskelijoiden oppimisen arvioiminen innovaatiopedagogiikan näkökulmasta. Tutkimuksen aineistona käytettiin inventoiduista kohteista kerättyjä dokumenttiaineistoja, kenttätyössä tehtyjä havaintoja sekä opiskelijoille suunnattua palautekyselyä.
Inventointimenetelmän todettiin toimivan sedimentin kerääntymisen ja patorakenteiden kunnon tarkastelun osalta hyvin, mutta kasvillisuuden ja eläimistön osalta menetelmä on hieman epävarma, sillä se on vahvasti inventoijan tiedoista riippuvaista. Opiskelijat kokivat kenttätyöskentelyn positiivisena ja oppimistaan tukevana opiskelumuotona, ja kaikkien opiskelijoiden tieto kosteikkojen vesiensuojelullisesta merkityksestä lisääntyi. Inventointiryhmien monialaisuudesta oli opiskelijoille vain hieman hyötyä.
Hankkeen kehittämisessä päädyttiin inventointimenetelmän osalta sedimenttikerroksen paksuuden mittauspisteiden lisäämiseen sekä kasvillisuuden ja pohjaeläinten tarkastelun painopisteen muuttamiseen lajitunnistuksesta erilaisten lajien määriin. Opiskelijoiden oppimisen vahvistamiseksi inventointiryhmien kokoa tulisi rajoittaa, ja maastossa käytettyä aikaa lisätä, sekä ajankäyttö organisoida paremmin. Opiskelijat myös kokivat, että kahden kohteen inventointi yhden sijaan olisi heidän oppimisensa kannalta hyödyllistä.
Opinnäytetyön tarkoituksena on inventointimenetelmän kehittäminen sekä hankkeeseen osallistuneiden opiskelijoiden oppimisen arvioiminen innovaatiopedagogiikan näkökulmasta. Tutkimuksen aineistona käytettiin inventoiduista kohteista kerättyjä dokumenttiaineistoja, kenttätyössä tehtyjä havaintoja sekä opiskelijoille suunnattua palautekyselyä.
Inventointimenetelmän todettiin toimivan sedimentin kerääntymisen ja patorakenteiden kunnon tarkastelun osalta hyvin, mutta kasvillisuuden ja eläimistön osalta menetelmä on hieman epävarma, sillä se on vahvasti inventoijan tiedoista riippuvaista. Opiskelijat kokivat kenttätyöskentelyn positiivisena ja oppimistaan tukevana opiskelumuotona, ja kaikkien opiskelijoiden tieto kosteikkojen vesiensuojelullisesta merkityksestä lisääntyi. Inventointiryhmien monialaisuudesta oli opiskelijoille vain hieman hyötyä.
Hankkeen kehittämisessä päädyttiin inventointimenetelmän osalta sedimenttikerroksen paksuuden mittauspisteiden lisäämiseen sekä kasvillisuuden ja pohjaeläinten tarkastelun painopisteen muuttamiseen lajitunnistuksesta erilaisten lajien määriin. Opiskelijoiden oppimisen vahvistamiseksi inventointiryhmien kokoa tulisi rajoittaa, ja maastossa käytettyä aikaa lisätä, sekä ajankäyttö organisoida paremmin. Opiskelijat myös kokivat, että kahden kohteen inventointi yhden sijaan olisi heidän oppimisensa kannalta hyödyllistä.