Keltasipulin fermentointi : lactobacillus sakei HS-1
Kuoppala, Maria (2013)
Kuoppala, Maria
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305138181
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305138181
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli hankkia tietoa kasvisten fermentoinnista ja soveltaa hankittua tietoa keltasipulin fermentointiin. Tavoitteena oli tuottaa tietoa keltasipulin fermentoinnista ja lactobacillus sakei HS-1:n soveltuvuudesta sipulin fermentointiin.
Keltasipulin fermentointikokeissa tutkittiin lämpötilan ja esikäsittelyjen vaikutusta fermentoinnin lopputulokseen. Osa näytteistä fermentoitiin esikäsittelemättömänä, osa pastöroitiin ja osaan lisättiin suolaa. Aluksi tehtiin esikoe, josta saatujen tulosten perusteella valittiin kaksi esikäsittelyä eri lämpötiloissa tehtäviin jatkokokeisiin. Eri muuttujien vaikutuksia arvioitiin aistinvaraisella arvioinnilla sekä laboratoriotesteillä.
Pastörointi nopeutti fermentointia, mutta heikensi arominmuodostusta. Matalammalla fermentointilämpötilalla havaittiin tuotteen aistittavien ominaisuuksien olevan parempia, joskin fermentointiaika oli huomattavasti pidempi. Pastörointi ja suolan lisäys kuitenkin paransivat tuotteen väriä, jolloin tuotteen pinnalla ei tapahtunut entsymaattista tummumista. Hiivojen kasvu näytteissä oli pääosin runsasta. Tämän saattavat kuitenkin selittää ulkoiset tekijät, kuten useat pH-mittaukset fermentoinnin aikana.
Keltasipulin fermentointikokeissa tutkittiin lämpötilan ja esikäsittelyjen vaikutusta fermentoinnin lopputulokseen. Osa näytteistä fermentoitiin esikäsittelemättömänä, osa pastöroitiin ja osaan lisättiin suolaa. Aluksi tehtiin esikoe, josta saatujen tulosten perusteella valittiin kaksi esikäsittelyä eri lämpötiloissa tehtäviin jatkokokeisiin. Eri muuttujien vaikutuksia arvioitiin aistinvaraisella arvioinnilla sekä laboratoriotesteillä.
Pastörointi nopeutti fermentointia, mutta heikensi arominmuodostusta. Matalammalla fermentointilämpötilalla havaittiin tuotteen aistittavien ominaisuuksien olevan parempia, joskin fermentointiaika oli huomattavasti pidempi. Pastörointi ja suolan lisäys kuitenkin paransivat tuotteen väriä, jolloin tuotteen pinnalla ei tapahtunut entsymaattista tummumista. Hiivojen kasvu näytteissä oli pääosin runsasta. Tämän saattavat kuitenkin selittää ulkoiset tekijät, kuten useat pH-mittaukset fermentoinnin aikana.