Leiko-toiminnan käynnistäminen Taysin Korva- ja suusairauksien vastuualueella

Abstract

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin uudistamisohjelman vuoteen 2020 osahankkeen yhtenä konkreettisena tavoitteena on leikkaussalitoiminnan kokonaisuuden uudelleen järjestely. Tällä hetkellä Leikkaukseen kotoa (Leiko) -toimintaa kehitetään nykyisten tila- ja toimintamahdollisuuksien puitteissa ja otetaan asteittain käyttöön. Tavoitteena on kutsupotilaiden leikkausten toteuttaminen pääosin Leiko-periaatteen mukaisesti.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Leiko-toiminnan käyttöönoton suunnittelussa ja toiminnan aloittamisessa huomioitavia asioita Tampereen yliopistollisen sairaalan korva- ja suusairauksien vastuualueella käynnistettävän toiminnan tueksi. Tutkimuksen tuli vastata Leiko-toiminnan suunnittelu- ja käynnistämisvaiheeseen liittyviin, Leiko-toiminnan toteutukseen sekä arviointiin ja kehittämiseen liittyviin tutkimuskysymyksiin. Tutkimuksen tavoitteena on helpottaa Leiko-toiminnan sekä uusien tilaratkaisuiden suunnittelua ja käyttöönottoa korva- ja suusairauksien vastuualueella. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa potilaille sujuva ja asiakaslähtöinen hoito hyvin suunnitellun Leiko-toiminnan avulla. Toiminnan uudelleen organisoinnin myötä tavoitteena on hoitoketjun saumattomuus ja samalla toiminnan tehostumisen tuoma taloudellisuus.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla Hyvinkään sairaalan, Keski-Suomen Keskussairaalan ja Hatanpään sairaalan Leiko-yksiköistä sekä Taysin kahdesta erillisestä Leiko-yksiköstä. Haastatteluiden lisäksi aineistoa kerättiin havainnoimalla Leiko-yksiköiden tilaratkaisuita ja toimintaa. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.

Leiko-toiminnan suunnitteluvaihe sisälsi tämän tutkimuksen mukaan benchmarkingia, yhteisten toimintaohjeiden laatimisen, riittävät toiminta- ja tilaresurssit sekä Leiko-potilaan kriteereiden laatimisen. Leiko-toiminnan käynnistäminen puolestaan rakentui yhteistyöstä, moniammatillisuudesta, henkilöstöjohtamisesta sekä henkilöstöresursseista. Leiko-hoitajan työnkuvan sekä Leiko-potilaan hoitoprosessin kuvaaminen sisältyi Leiko-toiminnan toteuttamisvaiheeseen. Leiko-toiminnan arviointi ja kehittäminen sisälsivät potilas- ja henkilöstöpalautteen, Leiko-toiminnan hyödyt ja vaikuttavuuden sekä jatkuvan parantamisen.

Tämän tutkimuksen perusteella Leiko-toiminnan suunnitteluvaihetta voidaan pitää koko toiminnan käynnistämisen perustana. Toiminnan kehittämiseksi tulisi kerätä systemaattista palautetta sekä Leiko-potilailta että henkilöstöltä. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää hyödyksi myös muunlaisen toiminnan kehittämisessä.

The purpose of this study was to survey the FHTO's in planning and operation start-up issues to be observed for Tampere University Hospitals otology and oral diseases department. The aim of this study was to allow patients a smooth and customer-oriented treatment of a well-planned FHTO process. Re-organization of activities aimed at the seamless of treatment pathway and at the same time the increased efficiency brought about by the economy.

The study was qualitative. The data were collected by interviewing the FHTO units in Hyvinkää Hospital, Central Finland Central Hospital and Hatanpää Hospital and fully two separate FHTO units in Tampere University Hospital. In addition to the interviews data were collected by observing FHTO units premises and activities. The data was analyzed with content analysis.

The results of this study was divided to the FHTO planning phase, start-up phase, implementation phase and the FHTO evaluation and development phase. Results of this study can be utilized for the development of other forms of activity.

Based on this study the FHTO planning phase can be considered as the basis for the start of the whole operation. To develop activities a systematic feedback should be collected from the FHTO patients and staff.