Miten Kiinasta puhutaan Helsingin Sanomissa

Abstract

Kiina on kovaa vauhtia kasvavassa maailman suurimmaksi talousmahdiksi. Samalla Kiina taiteilee kommunistisen totalitarismin ja länsimaisen vapaan demokratian välimaastossa.

Tutkimus valottaa, miten Suomen suurin päivälehti Helsingin Sanomat Kiinaa käsittelee. Tutkimuksessa analysoidaan aineiston sävyjä, lähteitä ja artikkelityyppejä. Tutki-muskysymyksinä ovat: Kenen äänellä Helsingin Sanomat kirjoittaa Kiinasta? Kuka saa identiteetin ja puhevallan Kiinaa koskevissa jutuissa? Millaisessa sävyssä Kiina esitetään?

Aineisto on kerätty 24.1.2012–29.2.2012, ja siihen kuuluvat kaikki Helsingin Sanomien printtilehdessä julkaistut artikkelit, joissa Kiinaa käsitellään tai siitä mainitaan jotakin. Yhteensä juttuja kertyi 126, ja juttuja, joissa Kiina oli pääaihe, oli 27. Aineisto on luoki-teltu sanomalehden osastojen ja juttutyyppien mukaan. Juttujen sävy on arvioitu nega-tiiviseksi, positiiviseksi, neutraaliksi tai näiden yhdistelmäksi.

Uutisten luonteen vuoksi suuri osa jutuista sai negatiivisen sävyn. Talousjuttujen osuus aineistosta oli huomattavan suuri, jonka ansiosta mukana oli neutraalinsävyisiä tai posi-tiivisia juttuja.

Paikalla olevan kirjeenvaihtajan ansiosta uutisten lähteet olivat yllättävän monipuolisia huolimatta kiinalaisten sananvapauden rajoituksista. Lainattuja lähteitä Helsingin Sa-nomat käytti vain vähän. Identiteettejä ja puhevaltaa jutuissa jaetaan niin viranomaisille, poliitikoille kuin kansalaisillekin. Lyhyissä pikku-uutisissa oli eniten lainattuja lähteitä. Paikalla oleva kirjeenvaihtaja onkin tärkeä, kun uutisissa halutaan kuuluviin monipuolisia ääniä.

China is rapidly growing to be the largest economic power in the world. At the same time, it is struggling with the conflicting ideas of a communist dictatorship and the free democracy that we have in the Western world.

This research tries to ascertain how Helsingin Sanomat, the largest newspaper in Finland, portrays China. In this research the types, overall tones and sources of articles are ana-lyzed. The research questions are as follows: Whose voice is actually heard in stories that portray China? Who gets identity and the right to say something regarding China? In what kind of tone is China generally portrayed?

Material was gathered from Helsingin Sanomat from 24.1.2012 to 29.2.2012. This includes all of the 124 articles that were about China or that mentioned anything about the country. There were 27 articles in which China was the main subject. Material was classified by the section of newspaper it appeared in and the genre of the article. An individual article’s overall tone was rated as negative, positive, neutral or a combination of these.

As a result of the general nature of news, most of the stories were negative in tone. Due to the large amount of economic articles, however, there were also some that had a positive or neutral tone.

The sources were surprisingly diverse, despite the limitations in China regarding free-dom of speech. This is due to local correspondents. Helsingin Sanomat used borrowed sources only to a limited extent, mostly in its shorter articles. Identity and voice were given to authorities, politicians and citizens. Local correspondents are important when readers desire to hear various voices and viewpoints in the news.