Käsityöalan sivutoimiyrittäjän kuva: Motiivit ja tavoitteet
Rantanen, Anniina (2013)
Rantanen, Anniina
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305148418
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305148418
Tiivistelmä
Tämän laadullisen tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, mitkä ovat käsityöalan sivu-toimiyrittäjän motiivit ja tavoitteet. Tutkimus toteutettiin Sivutoimiyrittäjyys-nimiselle hankkeelle, ja sen toimeksiantaja oli Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Toimeksiantaja tarvitsi syvällisempää ymmärrystä sivutoimisten yrittäjien motiiveista ja tarpeista voidakseen kehittää sivutoimisten yrittäjien liiketoiminnan kasvua. Tämä käsityöalan yrittäjiin kohdistunut tutkimus antoi osittaisen vastauksen ja siten auttoi toimeksiantajaa. Sivutoimiyrittäjyys on ajankohtainen ilmiö Suomen yrityskulttuurissa. Lisäksi sivutoimiyrittäjyyttä on tutkittu todella vähän.
Tutkimus aloitettiin perehtymällä kirjallisuuskatsaukseen sekä erilaisiin verkkojulkaisuihin. Ne tulokset, joita ei kirjallisuuskatsauksesta saatu, täydennettiin haastatteluilla. Työn empiirinen osuus muodostui teemahaastatteluista, jotka tehtiin viidelle käsityöalan sivutoimiyrittäjälle 26.2.–4.04.2013 välisenä aikana. Kaikki haastateltavat olivat 26–69-vuotiaita naisia. Kaikilla haastatelluilla käsityöalan sivutoimiyrittäjillä selkeimmäksi motiiviksi ilmeni itsensä toteuttamisen tarve. Sen sijaan tavoitteet vaihtelivat. Kaksi viidestä oli harkinnut yritystoimintansa kasvattamista. Yksi haastateltavista suunnitteli yritystoimintansa pienentämistä. Yhden henkilön tavoitteena oli se, että yritys toimisi omalla painollaan pienimuotoisesti. Eläkeläisen tavoitteena oli se, että pienimuotoinen sivutoiminen käsityöyrittäminen toisi iloa hänen elämäänsä vanhoilla päivillään.
Käsityöalan tulevaisuudennäkymät koettiin myönteisinä, ja haastateltavat katsoivat, että käsityötä tullaan arvostamaan yhä enenevissä määrin. Kuitenkin kaikki haastateltavat lisäsivät, ettei käsityöllä rikastu. Siten muodostui uusi teema, miten suomalaista käsityöyrittämistä voitaisiin tukea. Ehdotuksina oli, että suomalaisilla käsityömessuilla ei saisi myydä halpatuontitavaraa. Markkinoinnin- ja myynninedistämiseksi toivottiin mahdollisimman edullista konsultointiapua. Lisäksi ehdotettiin kevyempää verotusmenetelmää, sillä materiaalikustannukset kasvavat joka vuosi. Näiden lisäksi toivottiin, että matkailutoiminnan kanssa saataisiin enemmän yhteistyötä.
Tutkimus aloitettiin perehtymällä kirjallisuuskatsaukseen sekä erilaisiin verkkojulkaisuihin. Ne tulokset, joita ei kirjallisuuskatsauksesta saatu, täydennettiin haastatteluilla. Työn empiirinen osuus muodostui teemahaastatteluista, jotka tehtiin viidelle käsityöalan sivutoimiyrittäjälle 26.2.–4.04.2013 välisenä aikana. Kaikki haastateltavat olivat 26–69-vuotiaita naisia. Kaikilla haastatelluilla käsityöalan sivutoimiyrittäjillä selkeimmäksi motiiviksi ilmeni itsensä toteuttamisen tarve. Sen sijaan tavoitteet vaihtelivat. Kaksi viidestä oli harkinnut yritystoimintansa kasvattamista. Yksi haastateltavista suunnitteli yritystoimintansa pienentämistä. Yhden henkilön tavoitteena oli se, että yritys toimisi omalla painollaan pienimuotoisesti. Eläkeläisen tavoitteena oli se, että pienimuotoinen sivutoiminen käsityöyrittäminen toisi iloa hänen elämäänsä vanhoilla päivillään.
Käsityöalan tulevaisuudennäkymät koettiin myönteisinä, ja haastateltavat katsoivat, että käsityötä tullaan arvostamaan yhä enenevissä määrin. Kuitenkin kaikki haastateltavat lisäsivät, ettei käsityöllä rikastu. Siten muodostui uusi teema, miten suomalaista käsityöyrittämistä voitaisiin tukea. Ehdotuksina oli, että suomalaisilla käsityömessuilla ei saisi myydä halpatuontitavaraa. Markkinoinnin- ja myynninedistämiseksi toivottiin mahdollisimman edullista konsultointiapua. Lisäksi ehdotettiin kevyempää verotusmenetelmää, sillä materiaalikustannukset kasvavat joka vuosi. Näiden lisäksi toivottiin, että matkailutoiminnan kanssa saataisiin enemmän yhteistyötä.