Pintakäsittelyaineiden säänkestotutkimus
Lipponen, Juha (2013)
Lipponen, Juha
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305158614
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305158614
Tiivistelmä
Tutkimusprosessin tilaaja on Evijärvellä Jokikylän alueella sijaitseva puutarhakalustevalmistaja Järvi- Z Oy. Järvi- Z Oy:lle on aiheuttanut ongelmia pintakäsittelyaineiden, etenkin peittävän valkoisen puunsuoja-aineen homehtuminen.
Tutkimuksessa oli tarkoitus selvittää, voidaanko homeenestoaineella sekä hoitoaineella käsittelyillä vaikuttaa tuotteiden laadun parantamiseen. Tulosten pohjalta valitaan paras pintakäsittelytapa, sekä mietitään kuinka tutkimuksessa tulleet ongelmat voitaisiin ratkaista.
Testattavat koekappaleet ovat yhdeksällä eri tavalla käsiteltyjä. Puutuoteteollisuudessa yleiset ovat maalit, lakat, kitit, petsit sekä puunsuojat. Lämpö, kosteus ja auringon UV-säteily altistavat puupintaa niin sisä- kuin ulkotiloissa muuttaen puun oman rakenteen elämisprosessia. Testi kappaleiden määrä, käsittelykerrat ja -aineet olivat yrityksen itsensä määrittelemiä. Kappaleet olivat sääkaapissa 1000 tuntia, jonka jälkeen värinmittaustuloksia verrattiin alkumittauksiin, lisäksi tehdään vielä adheesiotesti, jolla selviää pinnoitteen pysyminen kappaleessa.
Kappaleiden testauksessa saadut tulokset ovat muuttuneet hyvin vähän ja värin muutosta ei erota muusta kuin lisääntyneestä kuultomaisuudesta ja lievästä punertuneisuudesta. Muut silmämääräisesti huomatut ulkoiset muutokset olivat oksien tummuminen.
Täysin vertailukelpoisia tuloksia ulkona oleviin kappaleisiin ei voida antaa, sillä testeistä puuttuivat ulkona olevat saastehiukkaset. Suosittelen suorittamaan lisätestejä, sillä näissä testeissä ei ole saatu haluttua homehtumista. Kappaleiden oksien kellastuminen olisi seuraava isompi ongelma. Myös käsittelypinnan ja -paksuuden lisäämistä kannattaisi tutkija, jolla voitaisiin ehkäistä kappaleen haalis-tumisen.
Tutkimuksessa oli tarkoitus selvittää, voidaanko homeenestoaineella sekä hoitoaineella käsittelyillä vaikuttaa tuotteiden laadun parantamiseen. Tulosten pohjalta valitaan paras pintakäsittelytapa, sekä mietitään kuinka tutkimuksessa tulleet ongelmat voitaisiin ratkaista.
Testattavat koekappaleet ovat yhdeksällä eri tavalla käsiteltyjä. Puutuoteteollisuudessa yleiset ovat maalit, lakat, kitit, petsit sekä puunsuojat. Lämpö, kosteus ja auringon UV-säteily altistavat puupintaa niin sisä- kuin ulkotiloissa muuttaen puun oman rakenteen elämisprosessia. Testi kappaleiden määrä, käsittelykerrat ja -aineet olivat yrityksen itsensä määrittelemiä. Kappaleet olivat sääkaapissa 1000 tuntia, jonka jälkeen värinmittaustuloksia verrattiin alkumittauksiin, lisäksi tehdään vielä adheesiotesti, jolla selviää pinnoitteen pysyminen kappaleessa.
Kappaleiden testauksessa saadut tulokset ovat muuttuneet hyvin vähän ja värin muutosta ei erota muusta kuin lisääntyneestä kuultomaisuudesta ja lievästä punertuneisuudesta. Muut silmämääräisesti huomatut ulkoiset muutokset olivat oksien tummuminen.
Täysin vertailukelpoisia tuloksia ulkona oleviin kappaleisiin ei voida antaa, sillä testeistä puuttuivat ulkona olevat saastehiukkaset. Suosittelen suorittamaan lisätestejä, sillä näissä testeissä ei ole saatu haluttua homehtumista. Kappaleiden oksien kellastuminen olisi seuraava isompi ongelma. Myös käsittelypinnan ja -paksuuden lisäämistä kannattaisi tutkija, jolla voitaisiin ehkäistä kappaleen haalis-tumisen.