Pilotsyväpainokoneen käyttöönotto

Abstract

Työn tarkoituksena oli löytää Tampereen ammattikorkeakoulun ROKO-pilotkoneeseen asennettavaan syväpainoyksikköön sopivat ajoparametrit sisäänajoa varten ja tehdä siitä ohjeet opiskelijoille. ROKO-pilotkoneelle oli jo aikaisemmin tehty käyttöohjeet päällystykseen ja pintaliimaukseen.

Teoriaosuudessa käsitellään syväpainatuksen teoriaa ja siihen liittyviä vaatimuksia painatusympäristöltä, ajoparametreilta ja papereilta sekä kartongeilta. Teoriassa syvennytään syväpainoyksikön rakenteeseen ja tutustutaan konetyypeittäin vaihteleviin painotuotteisiin ja niiden luomiin edellytyksiin. Kokeellisessa osuudessa selvitetään tuloksia syväpainoyksikön sisäänajosta ja esitetään parannusehdotuksia laboratoriovälineisiin ja painatusmateriaaliin.

Työ alkoi ROKO-pilotkoneen ajo-opettelulla, jonka jälkeen siirryttiin Tampereen ammattikorkeakoulun rullapapereihin, jotka osoittautuivat käyttökelvottomaksi syväpainatukseen karheutensa vuoksi. Metsä Board Takolta tilattu kartonki osoittautui pilotkoneelle ja syväpainoyksikölle liian raskaaksi ainakin tässä työssä tutkituilla ajoparametreillä, eli maksimissaan 4 barin painatusnippipaineella ja 4 barin kiinnirullaimen kireydellä.

Millään paperi- tai kartonkilaadulla ei saatu tyydyttävää painojälkeä ja näin ollen tutkimusta vaaditaan lisää joko kevyemmillä kartonkilaaduilla tai sileämmällä aikakauslehtipaperilla ROKO-pilotsyväpainokoneen sisäänajamiseksi niin, että painojälki on tyydyttävää ja ajo hallittavissa.

This thesis was commissioned by the paper laboratory of Tampere University of Applied Sciences. The work consisted of figuring out the set-up parameters for rotogravure unit for the ROKO pilot paper machine and creating instructions for students to follow in the future. A separate instruction manual was already written for the ROKO pilot paper machine.

The theoretical parts deal with the theory of rotogravure technology and requirements set up by printing environment, set-up parameters as well as papers and paperboards. The theoretical part also consists of the structure of the rotogravure unit and different printing products which are made with different kinds of rotogravure printing machines. The practical parts deal with the structural requirements within the set-up parameters of the ROKO pilot paper machine and the rotogravure unit and offers upgrading proposals for enhancing the laboratory measuring devices and base printing materials.

None of the paper or paperboard grades proved to be adequate for the ROKO pilot paper machine’s rotogravure unit. The paper grades proved to be insufficient because of their roughness and the paperboard provided by Metsa Board Tako turned out to be too heavy, even though the roughness of the paperboard was suitable for rotogravure print-ing. Additional research is required for figuring out the sufficient set-up parameters for the rotogravure unit for ROKO pilot paper machine.