Barn till missbrukare : en empirisk studie om stödgruppsverksamhet för barn till missbrukare

Abstract

Syftet med examensarbete är att undersöka hur viktigt föräldrar anser att barnläger för barn till missbrukare är, samt hur barnlägren påverkat barnen. Detta examensarbete görs som ett beställningsarbete till USM r.f., Understödsföreningen för Svenskspråkig Missbrukarvård r.f. Examensarbetet är en empirisk studie som involverar fyra föräldrars syn på barnläger för barn till missbrukare. Materialet har respondenterna samlat in genom kvalitativa intervjuer. Som dataanalysmetod har respondenterna använt kvalitativ innehållsanalys. Teoretiska utgångspunkter i studien var Erikssons (1993) syn på vårdande, samt Erikssons (1993, 1994) och Roach (1993) syn på lidande. Respondenterna har även sökt tidigare forskningar som tangerar ämnet, som de tolkat mot resultatet av studien. I resultatet framkom att barn som växer upp nära ett missbruk, ofta tar på sig skuld och skamkänslor, samt saknar förståelse för vad ett missbruk innebär. I resultatet framkom även att stödgrupper bör göras mer synliga för omvärlden, samt att yrkesmänniskor borde få mera insikt i hur barn påverkas av ett missbruk i familjen.

Työn tarkoitus oli selvittää, miten tärkeänä vanhemmat pitävät leiritoimintaa ja miten leirit ovat vaikuttaneet lapsiin. Tämä tutkimus on tehty tilaustyönä USM ry:lle, ruotsinkielisen päihdetyön tukiyhdistykselle. Kyseessä on empiirinen tutkimus neljän vanhemman arviosta päihdevanhempien lapsille järjestetystä leiritoiminnasta. Tutkimusmateriaali on kerätty käyttäen kvalitatiivisia haastatteluja. Materiaali on analysoitu kvalitatiivisen sisältöanalyysin keinoin. Teoreettisena lähtökohtana on käytetty Erikssonin (1993) hoitonäkemystä sekä Erikssonin (1993, 1994) ja Roachin (1993) käsitystä kärsimyksestä. Kirjoittajat ovat myös tutustuneet aikaisempaan tutkimukseen ja tulkinneet tuloksia teorioiden pohjalta. Tuloksista kävi ilmi, että päihdeongelmien keskellä elävät lapset tuntevat usein syyllisyyttä ja häpeää eivätkä he ymmärrä mistä päihdeongelmissa on kyse. Tutkimuksessa ilmeni myös, että tukiryhmien tulisi toimia näkyvämmin yhteiskunnassa ja että ammattihenkilöstön tulisi saada enemmän tietoa siitä, miten päihdeongelma perheessä vaikuttaa lapsiin.

The purpose of the study is to evaluate how important parents think support groups for children of substance abusers are and to evaluate how support groups have affected the children. The study is done as a jobbing for USM r.f., Understödsföreningen för Svenskspråkig Missbrukarvård r.f. The bachelor’s thesis is a empirical study involving four parents’ view on support groups for children of substance abusers. The respondents gathered the material using qualitative interviews. As data analysis, the respondents used qualitative content analysis. As theoretical framework, the respondents used Eriksson’s (1993) approach of caring and Eriksson’s (1993,1994) and Roach’s (1993) views on suffering. The results showed that children who grow up near an addiction, often assumes guilt and shame, and no understanding of what an addiction does. The results also showed that sup-port groups should/must be made more visible to the surrounding world, and that profes-sionals should get more insight into how children affected by addiction in the family.