Betonisandwich - seinäelementtien lämpö- ja kosteustekninen toiminta

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Saarijärvellä sijaitsevan Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutin betonisandwich-seinäelementteihin sijoitettujen mitta-antureiden tuloksia. Mitta-anturit mittasivat lämpötilaa sekä suhteellista kosteutta seinäelementtien eri syvyyksissä. Tuloksia käsiteltiin home- ja mikrobikasvuston kannalta sekä verrattiin saatuja mittaustuloksia Petteri Ormiskankaan, vuonna 2009 valmistuneessa diplomityössä, laskemiin tuloksiin. Osana työtä oli myös rakennuksen lämpökamerakuvaus. Kuvauksella pyrittiin tarkastelemaan elementtisaumojen sekä ikkunaliitosten toimivuutta sekä varmistamaan mitta-antureiden toiminta. Teoriaosuudessa käsitellään lyhyesti mikrobikasvuston syntyyn liittyviä perusteita ja käydään läpi Petteri Ormiskankaan laskelmien tulkinnassa käyttämiä menetelmiä ja tuloksia. Mittaustulosten analysointi tehtiin eri rakennetyypeille niin, että saman U-arvon omaavia rakenteita verrattiin keskenään ja lopuksi tehtiin yleisiä päätelmiä näistä kaikista. Työn perusteella lämmöneristepaksuudella havaittiin olevan vaikutusta suhteellisen kosteuden käyttäytymiseen eristeen ja ulkokuoren rajapinnassa. Paksuutta kasvatettaessa kosteuden maksimiarvot nousivat. Tuuletusurien käyttö pienensi eristetilan kosteuden vuorokausivaihtelua, eristemateriaalista riippumatta. Teoreettisten laskelmien todettiin ottavan huomioon liian suuresti viistosateiden vaikutus ja tuuletuksen puuttumisen havaittiin vaikuttavan tuloksiin. Ilman suuntien vaikutus on myös huomattava tekijä suhteellisen kosteuden ja lämpötilan kannalta rakenteissa. Saatujen mittaustulosten perusteella kahdessa vuodessa päästään hyviin kosteusarvoihin, eikä tämän jälkeen ole havaittavissa suurempaa maksimikosteuden laskua tai nousua.

The aim of this bachelor´s thesis was to investigate measuring results of the pads, which are placed in sandwich panels of JAMK building in Saarijärvi. The panels are measured concerning the temperature and relative humidity in three different spots of the panels. The results are analyzed by taking into account the microbe growth and comparing the results with the theoretical calculations made by Petteri Ormiskangas in year 2009. Part of the thesis was to use thermal camera shooting for the building. The aim of the shooting was to consider the window intersection and how the concrete panels are joined. The theoretical part of this study focused on the microbe growth and calculation results as well as the analyzing methods used by Petteri Ormiskangas. The measuring results were analyzed by comparing structures with the same U- value after which some more analysis is carried out for all structures. The thickness of insulation affects the relative humidity on the interface of the insulation and the surface of the panel. When insulation thickness grew the relative humidity rose. Ventilation trail affects the relative humidity changing daily in insulations by decreasing them. In the theoretical calculations it is noticed that they take the diagonal rain too widely into consideration. The missing of the ventilation and wind influence also affects the results remarkably. Compass point of the panels affects the relative humidity and temperature in the panels. In two year time period the moisture stays or decreases resulting in good values and after this the moisture does not increase anymore.