Näkövammaisen kokemuksia arjesta ja sairaanhoitajien kohtaamisesta : teemahaastattelututkimus

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää näkövammaisen kokemuksia arjesta ja sairaanhoitajien kohtaamisesta. Tutkimusongelmiksi valittiin näkövammaisten kokemukset arjessa toimimisesta, miten he hyötyvät potilasjärjestötoiminnasta omien kokemuksiensa mukaan, millaisia kokemuksia heillä on sairaanhoitajien kohtaamisesta sekä millainen on sairaanhoitajien tietous näkövammaisuudesta näkövammaisten kokemuksien mukaan. Opinnäytetyö kuuluu Ihmisen hyväksi -hankkeeseen, joka toteutetaan yhteistyössä Suomen sosiaali- ja terveys ry:n, eri potilasjärjestöjen sekä Turun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa.

Kvalitatiivinen aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla ja analysoitiin sisällönanalyysilla. Haastateltavista (n=4) sekä miehiä että naisia oli kaksi ja iältään he olivat 45–80-vuotiaita. Kaikki haastateltavat olivat näkövammaisia aikuisia ja he olivat Varsinais-Suomen Näkövammaiset ry:n jäseniä. Haastatteluja oli neljä, jotka kaikki toteutettiin yksilöhaastatteluina haastateltavien kotona.

Haastatteluiden pohjalta nousi esiin, että näkövammaiset pääasiallisesti pärjäävät itsenäisesti kotonaan apuvälineiden avulla. Haastateltavat saivat myös ulkopuolista apua eri tahoilta. Suurimmaksi ongelmaksi haastateltavat kokivat liikkumisen vieraissa paikoissa. Potilasjärjestö koettiin positiivisena. Pääasiassa potilasjärjestöstä ei koettu olevan minkäänlaista haittaa. Puutteellisia asioita koettiin olevan sairaanhoitajien ja näkövammaisten potilaiden kohtaamistilanteissa sekä sairaanhoitajien tietotaidossa näkövammaisuuteen liittyen.

Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan mahdollisesti hyödyntää sairaanhoitajien tietotaidon lisäämisessä kun he kohtaavat näkövammaisen. Lisäksi tuloksien avulla voitaisiin kehittää hoitotyön koulutusohjelmaa. Tämä varmistaisi sen, että valmistuvilla sairaanhoitajilla olisi tietopohjaa näkövammaisuudesta ja valmiudet kohdata näkövammainen asiakas. Lisäksi Varsinais-Suomen Näkövammaiset ry voi hyötyä potilasjärjestötoimintaan liittyvistä tuloksista, jotka saatiin tämän opinnäytetyön myötä. Aihetta tulisi tutkia vieläkin enemmän, koska siten saatua ajankohtaista tietoa voitaisiin hyödyntää hoitotyössä.

The purpose of this thesis is to find out how a visually impaired person experiences the everyday life and encounters with the nurses. The research problem was chosen to act in the everyday experiences of the visually impaired, how they will benefit from the patient organization work according to their own experiences, what kind of experiences do they have nurses encounter, and what is the nurses' knowledge of visual disability according to the experiences of the visually impaired. This study is a part of the Ihmisen hyväksi-project by Finnish Society for social and health, various patient organizations and both Turku and Seinäjoki University of Applied Sciences. The qualitative material was collected by a theme interview and was analyzed using a theory-based content analysis. The respondents (n = 4) consisted of 2 males and 2 females and they were 45-80 years old. All respondents were visually impaired adults and they were all the members of the Varsinais-Suomen Näkövammaiset ry. There were four interviews, all of which were conducted at interviewees homes. On the basis of the interviews emerged that the visually impaired can survive independently at home with the help of aids. The Respondents also received outside help from various quarters. The biggest problem the respondents experienced was moving in strange places. The patient organization was assessed as positive. Mainly the patient organization was not considered to have any detrimental. Incomplete things seemed to have a nurse and patient encounters for the visually impaired, as well as nurses' level of knowledge of vision in relation to disability. The results of this thesis are potentially useful for increasing the nurses know-how about when encountering a visually impaired person. Moreover, these results could be used to improve the degree programme in nursing. This would ensure that the graduating nurses would have the base of knowledge about the visually impaired and they would be equipped properly to meet a visually impaired person. In addition, Varsinais-Suomen Näkövammaiset ry may benefit from organizational activities related to the results obtained in this thesis.