MHY Ylä-Kainuu ja tulevaisuuden haasteet
Lehtonen, Ulla (2013)
Lehtonen, Ulla
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305209702
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305209702
Tiivistelmä
Metsänhoitoyhdistys Ylä-Kainuu on uusien haasteiden edessä lakimuutosten edessä. Uusi laki metsänhoitoyhdistyksistä poistaa tähän asti pakollisen metsänhoitomaksun, ja metsänhoitomaksutulojen tilalle on rakennettava uutta liiketoimintaa. Tällä tutkimuksella selvitettiin yhdistyksen asiakastyytyväisyyttä, sekä pyrittiin selvittämään metsänomistajien tulevaisuuden suunnitelmia yhdistyksen päätöksen teon pohjaksi.
Postitettuun kyselyyn vastanneille metsätalous oli tärkein tilan käyttötarkoituksista ja he omistivat tilan yksin tai puolison kanssa. Heidän tilansa keskikoko oli selkeästi suurempi, kuin mitä yhdistyksen alueella keskimäärin. Arvosanaksi Metsänhoitoyhdistys Ylä-Kainuu sai toiminnastansa ja palveluistansa 8 ja selkeästi tärkeimmäksi yhdistyksen palveluista koettiin neuvontatyö. Metsänomistajat toivoivat yhdistyksen tiedotustoiminnan tapahtuvan joko henkilökohtaisin yhteydenotoin tai jäsenkirjeellä. Jäsenkirje voisi olla myös sähköisessä muodossa. Tiedotustyöstänsä yhdistys sai arvosanaksi 7,5. Vastaajista yli 30 % ei osannut nimetä omaa metsänhoidonneuvojaansa, muutoin vastaukset jakaantuivat tasaisesti eri neuvojien kesken. Suurin osa metsänomistajista jatkaa tulevaisuudessa yhdistyksen palvelujen käyttämistä lakimuutoksesta huolimatta. Sopivaksi jäsenmaksuksi metsänomistajat määrittelivät 0,8 €/ha. Metsänomistajan valitessa palveluntarjoajaa tärkeimmäksi tekijäksi nousi hyvä palvelu. Valtakunnallista tahoa metsänomistajien etuja ajamassa piti tärkeänä 97 % vastanneista.
Postitettuun kyselyyn vastanneille metsätalous oli tärkein tilan käyttötarkoituksista ja he omistivat tilan yksin tai puolison kanssa. Heidän tilansa keskikoko oli selkeästi suurempi, kuin mitä yhdistyksen alueella keskimäärin. Arvosanaksi Metsänhoitoyhdistys Ylä-Kainuu sai toiminnastansa ja palveluistansa 8 ja selkeästi tärkeimmäksi yhdistyksen palveluista koettiin neuvontatyö. Metsänomistajat toivoivat yhdistyksen tiedotustoiminnan tapahtuvan joko henkilökohtaisin yhteydenotoin tai jäsenkirjeellä. Jäsenkirje voisi olla myös sähköisessä muodossa. Tiedotustyöstänsä yhdistys sai arvosanaksi 7,5. Vastaajista yli 30 % ei osannut nimetä omaa metsänhoidonneuvojaansa, muutoin vastaukset jakaantuivat tasaisesti eri neuvojien kesken. Suurin osa metsänomistajista jatkaa tulevaisuudessa yhdistyksen palvelujen käyttämistä lakimuutoksesta huolimatta. Sopivaksi jäsenmaksuksi metsänomistajat määrittelivät 0,8 €/ha. Metsänomistajan valitessa palveluntarjoajaa tärkeimmäksi tekijäksi nousi hyvä palvelu. Valtakunnallista tahoa metsänomistajien etuja ajamassa piti tärkeänä 97 % vastanneista.