Kätilön osaaminen raskauden ja synnytyksen hoidossa

Abstract

Turun yliopistollinen keskussairaala siirtyi vuoden 2013 alussa prosessijohtoiseen toimintamalliin. Hoito toteutetaan jatkossa toimialueittain ja yksi näistä on kantasairaalan U-rakennuksessa toimiva Naistentautien ja synnytysten toimialue. Toimialueella toteutetaan kolmea hoidon pääprosessia, joista raskauden ja synnytyksen hoidon vastuualueella työskentelee valtaosa Tyksissä toimivista kätilöistä. Muutospainetta tuo myös elinkaarensa päähän saapuneen U-rakennuksen poistuminen sairaalakäytöstä viimeistään vuonna 2018. Uusia tiloja suunnitellaan perhelähtöisyyden ja vierihoidon periaatteiden asetelmista, varautuen synnyttäjien määrän kasvamiseen. Tavoitteena on asiakkaan saumaton hoito, joka vaatii henkilökunnan joustavaa liikuttelua työpisteestä toiseen ja luo osaamiselle uusia vaatimuksia.

Tämä kehittämisprojekti oli osa Turun ammattikorkeakoulun ja VSSHPn yhteistä Tulevaisuuden sairaala - Hoitotyön kehittämisprojekti 2009–2015 (Hoi-Pro) -hanketta. Kehittämisprojektin tarkoituksena oli kuvata kätilön työssä vaadittava osaaminen Turun yliopistollisen keskussairaalan Naistentautien ja synnytysten toimialueella raskauden ja synnytysten hoidon vastuualueella. Kehittämisprojektin empiirisessä osiossa oli tavoitteena saada tietoa kätilön perus- ja erityisosaamisesta kyseisen vastuualueen yksiköissä.

Kehittämisprojektin empiirisessä osiossa käytettiin Delfoin menetelmään perustuvaa Jaana Kurjen luomaa osaamisen tunnistamisen kuvantamismallia. Aineisto kerättiin kolmella kierroksella, joita olivat asiantuntijahaastattelu (N=7), internetperusteinen kyselylomake (N=60) ja asiantuntijapaneeli (N=9). Tiedonantajina toimivat raskauden ja synnytysten sekä terveen vastasyntyneen hoitotyön asiantuntijat äitiyspoliklinikalta, prenataaliosastolta, synnytysosastolta, kahdelta synnytysvuodeosastolta sekä varahenkilöstöstä. Asiantuntijapaneelissa oli myös toimialueen ylihoitaja, kliinisen hoitotyön asiantuntija sekä obstetrisen lääketieteen asiantuntijalääkäri. Yksilöhaastattelu ja asiantuntijapaneeli analysoitiin laadullisin menetelmin ja tietokoneperusteinen kyselylomake tilastollisin menetelmin.

Kehittämisprojektin tuloksena syntyi yksikkökohtainen kuvaus kätilön työssä edellytettävästä osaamisesta raskauden ja synnytysten hoidon vastuualueella. Osaamiskuvausta voidaan hyödyntää henkilöstön osaamisen määrittämisessä sekä kehittämis- ja koulutussuunnitelman laadinnassa niin yksilö-, tiimi- kuin yksikkötasolla.

In the beginning of year 2013 Turku University Hospital changed over from traditional speciality based caring model to the process-led operations model. Care and treatment services are divided to ten different divisions and departments. One of those is the department of gynaecology and obstetrics which is divided into three operation models: gynaecological patients care, gynaecological cancer patients care and care of pregnancy and delivery. Department is also designing a new hospital building with few other departments to be built in 2018. In the future the goal is that the client gets seamless treatment. That requires personnel’s flexible moving between units and it will challenge personnel’s competence to new level.

This developmental project was a part of a wider nursing developmental project Hoi-Pro administering by Turku University of Applied Sciences and Hospital District of Southwest Finland. The aim of this project was to picture requirements for midwifery competence in the field of pregnancy and delivery in Turku University Hospital. With the empirical part of this developmental project was gathered information of midwifes essential and additional competence from every unit participating to the care of pregnancy and delivery.

Empirical part was conducted by an application of Delphi-method and Jaana Kurki´s model to identify competence in nursing process. Data was gathered in three rounds which were interviews of experts (N=7), internet based questionnaire (N=60) and panel of experts (N=9). Informants were midwifery and nursing experts from maternity clinic, prenatal ward, delivery ward, postnatal ward and midwifery deputy unit. In expert panel participated also departments’ chief nursing officer, expert of clinical midwifery and obstetrician. Interviews and expert panels discussions were analyzed by qualitative methods and the questionnaire by quantitate method.

As a result of this developmental project was forming a description of midwifery competence. It can be utilized in personnel management by describing competencies and formulating development- and education plans.