SAIRAALAOSASTON MUUTOSPROSESSIN ARVIOINTI
Saarela, Anne (2013)
Saarela, Anne
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2013
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052210012
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052210012
Tiivistelmä
Muutosta työelämässä on tutkittu monesta eri näkökulmasta. Tässä opinnäyte-työssä sitä lähestytään sairaalaosaston muutosprosessin kautta. Työ käsittelee muutosta, joka toteutui Seinäjoen keskussairaalassa syyskuussa 2012. Ison sai-raalaorganisaation muutoksesta tämä oli vain pieni osa. Opinnäytetyöni tarkoituk-sena on tuottaa tutkimuksellista arviointitietoa muutoksesta. Tavoitteena on saada esille hyviä käytäntöjä ja kehittämisen kohteita organisaation muutoksesta.
Menetelmällisesti opinnäytetyö paikantui summatiiviseen arviointitutkimukseen eli loppuarviointiin. Arviointi korostuu kehittämisen lähtökohtana. Päätutkimusaineiston tuottivat hoitohenkilöstön kuusi erillistä fokusryhmähaastattelua. Haastatteluista kolme (N=15) oli ennen muutosta ja kolme (N=14) muutoksen jälkeen. Muut aineistot olivat lähijohdon kysely (N=2) ja organisaation tuki muutoksessa (dokumentit). Aineistot analysoitiin laadullisella sisällön analyysillä.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että muutosta oli suunniteltu pitkään. Organisaatio oli tukenut hoitohenkilökuntaa monella tavoin, kuten varhaisella tiedottamisella, koulutuksilla ja työnkierroilla. Työnkiertoa pidettiin yleisesti tärkeänä muutosprosessia edistävänä asiana. Hyvistä suunnitelmista ja tuista huolimatta muutos sai osakseen myös kritiikkiä. Kahden osaston piti yhdistyä ja osastosta oli tarkoitus tulla sisätautikirurginen osasto. Sisätautiosaston työntekijät kokivat siirtyvänsä kirurgiselle osastolle töihin.
Opinnäytetyön johtopäätöksinä voidaan todeta, että muutos prosessissa tulee ottaa huomioon seuraavat asiat, riittävä aika muutoksen suunnitteluun, hyvä viestintä ja vuorovaikutus sekä asianomaisten osallistaminen koko prosessin ajan. Työhyvinvointi ja sen tukeminen kulkevat koko prosessin ajan mukana muutoksessa. Prosessin arvioinnille tulee myös varata riittävästi aikaa. Arviointia tulee suorittaa koko prosessin ajan kriittisesti, että arviointi tuloksessa näkyy oppimisen ja kehittymisen näkökulma.
Menetelmällisesti opinnäytetyö paikantui summatiiviseen arviointitutkimukseen eli loppuarviointiin. Arviointi korostuu kehittämisen lähtökohtana. Päätutkimusaineiston tuottivat hoitohenkilöstön kuusi erillistä fokusryhmähaastattelua. Haastatteluista kolme (N=15) oli ennen muutosta ja kolme (N=14) muutoksen jälkeen. Muut aineistot olivat lähijohdon kysely (N=2) ja organisaation tuki muutoksessa (dokumentit). Aineistot analysoitiin laadullisella sisällön analyysillä.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että muutosta oli suunniteltu pitkään. Organisaatio oli tukenut hoitohenkilökuntaa monella tavoin, kuten varhaisella tiedottamisella, koulutuksilla ja työnkierroilla. Työnkiertoa pidettiin yleisesti tärkeänä muutosprosessia edistävänä asiana. Hyvistä suunnitelmista ja tuista huolimatta muutos sai osakseen myös kritiikkiä. Kahden osaston piti yhdistyä ja osastosta oli tarkoitus tulla sisätautikirurginen osasto. Sisätautiosaston työntekijät kokivat siirtyvänsä kirurgiselle osastolle töihin.
Opinnäytetyön johtopäätöksinä voidaan todeta, että muutos prosessissa tulee ottaa huomioon seuraavat asiat, riittävä aika muutoksen suunnitteluun, hyvä viestintä ja vuorovaikutus sekä asianomaisten osallistaminen koko prosessin ajan. Työhyvinvointi ja sen tukeminen kulkevat koko prosessin ajan mukana muutoksessa. Prosessin arvioinnille tulee myös varata riittävästi aikaa. Arviointia tulee suorittaa koko prosessin ajan kriittisesti, että arviointi tuloksessa näkyy oppimisen ja kehittymisen näkökulma.