Loistehon kompensointi Technip Offshore Finland oy:n Mäntyluodon telakalla

Abstract

Tämän opinnäytetyön aiheena oli selvittää Technip Offshore Finland Oy:n Mäntyluodon telakan loistehon kompensointitarve hallien muuntamoissa. Selvityksessä otettiin huomioon muuntamot M1, M2, M6 ja M13 jotka sijaitsevat Korkeahallissa, Matalahallissa, Maalaamossa ja SPAR-hallissa. Telakalla on kaiken kaikkiaan kolmetoista muuntamoa, joista mittausviikolla vain edellä mainituissa neljässä oli normaalituotannon aiheuttama kuormitus.

Selvitys tehtiin, koska haluttiin saada tietoa, miten paljon loistehon kompensoinnista olisi taloudellista hyötyä, miten nopeasti toimintakuntoon asennetut kompensointiparistot maksaisivat itsensä takaisin ja mitä muuta hyötyä kompensoinnista olisi verkon toiminnalle.

Mahdollisten kompensointiparistojen tyyppi, koko ja sijoituksen suunnittelu kuuluivat myös työhön. Loistehon kulutusta eri muuntamoissa tutkittiin mittaamalla. Mittaukset suoritti Matti Tapper Areva T&D:ltä käyttäen LEM Topas 1000- verkkoanalysaattoria ja allekirjoittanut käytössään Satakunnan Ammattikorkeakoululta lainattu Fluke 434 kolmivaihe verkkoanalysaattori.

The purpose of this thesis was to sort out the need for the compensation of reactive power of transforming stations in the factory sheds of Technip Offshore Finland Oy Mäntyluoto shipyard. The thesis involves the transforming stations M1, M2, M6 and M13 located in the factory sheds Korkeahalli, Matalahalli, Maalaamo and SPAR-Halli. There are overall thirteen transforming stations in the shipyard. Only four of the above mentioned transforming stations were loaded by normal production during the week the measurements were made.

This thesis was made to find out the benefits of reactive power compensation, how quickly operational compensation capacitors would pay for themselves and what other benefits they would give considering network performance.

In addition measuring the type, size and possible location of compensation capacitors was included in this thesis. Consumption of reactive power was studied by measuring. Measurements were performed by Matti Tapper from Areva T&D with LEM Topas 1000-Power quality analyzer and by the writer of this thesis using Fluke 434 Power quality analyzer from Satakunta University of Applied Sciences.